Näytetään tekstit, joissa on tunniste lähdekriittisyys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lähdekriittisyys. Näytä kaikki tekstit

perjantai 10. huhtikuuta 2015

ESINEET: Enni, Alisa ja Aki

Alisan esine- isän viimeinen kirje lapsilleen                    
Mihin historialliseen kontekstiin ja aikakauteen esine voidaan liittää?
Isän viimeinen kirje lapsilleen on kirjoitettu vuonna 1899, kun isä oli kuolemansairas. Vuosiluvun mukaan tämän kirjeen voidaan liittää aikaan, jolloin sortokausi lähti liikkeelle.
Mikä on ollut esineen merkitys? Tätä pitää pystyä tarkastelemaan pienessä ja suuressa mittakaavassa.
Kirjeen kirjoittaja, isä, on halunnut jättää tyttärilleen viimeisen viestinsä, jossa hän antaa oman siunauksensa lisäksi Herran siunauksen.  Tämän kirjeen tarkoituksena on ollut jättää hyvästit, sillä todennäköisesti hän on kuollut pian tämän kirjeen kirjoittamisen jälkeen. Aikakauden perusteella kirjeestä voidaan päätellä, että kirjeen kirjoittaminen on ollut perhesuhteita yhdistävää, ja sen sanomaa on harkittu tarkkaan. Kirje osoittaa että kirjoittaja perheineen kuuluu ehkä hieman parempaan säätyyn.
Millaisia lähdekriittisiä huomioita esineestä voi tehdä?
Kirje on henkilökohtaisesti osoitettu rakkaille lapsille, joten kirje on aito, sekä kirjeestä löytyy myös lähetyspaikka sekä – aika. Lähetysajasta voidaan olla varmoja, sillä kirje on kirjoitettu musteella, ja se on erittäin vanha ja hauras.

Akin esine- eri vuosikymmenien rahoja
Mihin historialliseen kontekstiin ja aikakauteen esine voidaan liittää?

Seteleistä vanhin on vuodelta 1916 ja uusin on vuodelta 1986. Aikakaudellisesti rahat voidaan liittää niissä esiintyvien henkilöiden kuviin, esimerkiksi vuoden 1963 kymmenen markan setelissä esiintyy J. K. Paasikivi. Lisäksi seteleissä lukee vuosiluku. Kolikoissakin on vuosiluvut sekä jotkin juhlakolikot ovat liitetty sen vuoden tapahtumiin, esimerkiksi Helsingin olympialaiset vuonna 1952. 1942 vuoden 10 pennin kolikossa on reikä, joka on tehty koska Suomi tarvitsi silloin paljon resursseja. Markka on myös Suomen ensimmäinen virallinen raha.

Mikä on ollut esineen merkitys? Tätä pitää pystyä tarkastelemaan pienessä ja suuressa mittakaavassa.

Yksityisen ihmisen tasolla merkitys on ollut rahallinen ja omaisuutta on mitattu sillä. Yhteiskunnallinen merkitys on rahojen kuvapuolilla, esim. tärkeät ihmiset ja tapahtumat, sekä sen kaupallinen merkitys on suuri. Erittäin merkittävien tapahtumien aikaan on tehty erikoisia juhlarahoja, esim. Lahden MM-hiihtojen 1989 juhlaraha.

Millaisia lähdekriittisiä huomioita esineestä voi tehdä?

Esineet ovat käytetyn näköisiä, sekä toisissa seteleissä on allekirjoitus. Kolikot eivät ole enää metallin kiiltäviä.




Ennin esine- valtion ostokortit      
    
Mihin historialliseen kontekstiin ja aikakauteen esine voidaan liittää?

Kortit voi liittää talvisodan jälkeiseen pula-aikaan, jolloin ostokortteja jouduttiin käyttämään ruuan säännöstelyssä. Kortit ovat vuosilta 1941- 1943, jolloin elintarvikkeiden määrä oli niukkaa, ja sitä piti säännöstellä, ns. ¨panna kortille¨.

Mikä on ollut esineen merkitys? Tätä pitää pystyä tarkastelemaan pienessä ja suuressa mittakaavassa.

Yksityiselle henkilölle kortit olivat merkityksellisiä, sillä niiden avulla saatiin ostettua ruokaa ja tarvikkeita. Jokainen tarvike tarvitsi oman korttinsa, ja näin ollen kortteja kertyi yhdellekin henkilölle useampia. Valtiolle kortit olivat keino säännöstellä ruokaa ja tarvikkeita, niin että niitä riitti kaikille.

Millaisia lähdekriittisiä huomioita esineestä voi tehdä?

Kortit ovat vanhoja ja hauraita, niissä on omistajan nimi ja heidän syntymävuotensa. Lisäksi korteista löytyy Kansanhuoltolautakunnan leimat, sekä vuosiluvut. Korteista on myös leikelty palasia sen mukaan mitä on ostettu.

ESINEET: Tiina Parkkila, Mikko, Rasmus Fors


Rasmuksella on noin 200 vuotta vanha ikoni Mariasta ja Jeesuksesta. Lähdekriittisesti ajateltuna ikonin todellista ikää ei voida tarkkaan arvioida, sillä itse ikonissa ei ole kirjattu vuotta eikä mitään tekstiä. Maalipinta on erittäin kulunut ja ikoni on osakseen mennyt palasiksi. Rasmuksen mukaan ikoni on Rasmuksen äidin mummon isoäidin äidin ja se on peräisin Venäjältä 1800 – luvulta. Rasmuksen mukaan ikoni on lasten käyttöön ostettu halpa esine. Lähdekriittisesti ainoa info tulee Rasmuksen äidiltä, jonka suvussa esine on kulkenut, eli tieto on kulkeutunut suullisesti. Siitä ei enää ole olemassa kirjoitettuja lähteitä. Rasmuksen äidin mukaan ortodoksisella venäjällä äiti usein antoi lapsilleen kyseisen tyylisen ikonin. Historian opettaja sanoi kyseessä on mahdollisesti matkaikoni, sen säilityslaatikon ja ripustuskoukun perusteella.

Mikolla on hänen sukutalonsa alkuperäiset piirustukset vuodelta 1921. Vuosiluku piirustuksissa mainitaan, kuten piirustusten tekijäkin Mikon mummon äidin isä Konsta Samo. Piirustukset on allekirjoittanut rakennusmestari Heikki Siikonen. Tutkimme asiaa googlettamalla Heikki Siikosen nimen, ja saimme selville tämän ammatin ja että hän toimi rakennusmestarina kyseisenä vuosikymmenenä. Piirustukset on allekirjoitettu Hyvinkäällä ja Mikko tunnistaa kyseessä tosiaankin olevan heidän oma talonsa, joka on suvussa kulkenut sen rakentamisesta asti.
Piirustusten pohjalta on tehty talo jota kuitenkin on muokattu nykyaikaan. Mikon mukaan kyseistä taloa ei näiden piirustusten pohjalta enää välttämättä tunnistaisi, sillä sitä on remontoitu useammin kuin kerran.
Jos vuosilukua ei mainittaisi, voitaisiin jotenkin päätellä piirustusten ikä. Esimerkiksi pohjapiirustuksessa jokaisessa huoneessa on oma takka jotta asunto saatiin lämpimäksi. Mitään vessaa piirustuksessa ei ilmene, mikä nykypäivänä olisi outoa.
Huomioimme myös, että kun vertaa kyseistä pohjapiirustusta nykyaikaisiin pohjapiirustuksiin, mitään mullistavaa uudistusta ei ole tapahtunut.



Tiinan kirjeessä mainitaan kirjeen tekemisen päivämäärä 23.9.1979. Kirjeessä Tiinan isomummo on siskoineen kirjoittanut Tiinan Mummolle. Tiinan mummon mukaan kirje on kirjoitettu Tiinan isomummon kotipaikkakunnalla Reisjärvellä heidän kodissaan. Kirje on henkilökohtainen ja se kertoo mikrohistoriasta, eli kirje käsittelee vain kirjoittajan henkilökohtaista elämää. Kirjeessä tulee ilmi sen aikainen tyypillinen vapaa – ajan vietto, omenoiden ja puolukoiden kerääminen ja talon yleinen hoito. Teknologia ei ole niin suuressa roolissa kuin mitä se nykyään on, joten tähän aikaan kirjeet olivat yleinen tapa viestitellä tosille. Kirjoituksessa on erilainen kirjoitustyyli kuin mitä nykyään puhutaan, mutta toisaalta kirjoittaja oli iäkkäämpi henkilö jo muutenkin.












Pohjapiirustukset