HISTORIAN KÄYTTÖ: Matias, Annika, Visa ja Veera

1     Materiaalissa on käytetty väitettyä kuvaa vauva-Hitleristä, jonka tarkoitus on havainnollistaa ja konkretisoida uutislehden artikkelia.  Kuva väitettyä Hitleriä on muokattu tummemmaksi kasvojen kohdalta ja näin siitä on tehty ilkeämmän näköinen. Julkaisu oli historiallinen sen saralla, että siinä kuvattiin ”Hitlerin” lapsuutta ja sillä tavallaan kuvattiin Hitlerin olleen paha jo lapsena. Juttuun on myös otettu mukaan kuvan alkuperäinen lapsi ja näin hänen historiaa

2    Tällainen artikkeli syventänee ihmisten negatiivista asennetta Hitleriä ja Natsi-Saksaa kohtaan ja näin voidaan psykologisella tasolla oikeuttaa oman maan toimintaa Natsi-Saksaa vastaan. Lehti on halunnut vaikuttaa lukijoihin ja vangita heidän kiinnostuksensa huomiota herättävällä ja ajankohtaisella jutulla, jotta lehti myös myisi hyvin. ”Tässä on mies, joka hallitsee mahtavaa valtiota. Ennen kuin hän oli vuoden vanha. Uskotko tämän ennustavan hyvin sitä hahmoa, joka hänestä on tullut?”. Jutussa näytettiin myös oikea kuva Hitleristä pienenä. Minkälainen kuva ihmisille olisi tullut jos alkuperäinen kuva olisikin ollut jutussa? vaikka juttu ehkä yrittikin pyrkiä todellisuuteen, se ei siinä onnistunut.

3      Historiapoliittiselta typologialtaan materiaali voisi kuvastaa ulkopoliittista motiivia sekä historiajulkaisujen että yhteiskunnallisten kommenttien ja puheiden kautta. Ulkopoliittinen se on siksi, että kuva levisi sekä Iso-Britanniassa että Amerikassa, ja se käsitteli Natsi-Saksan johtajaa Adolf Hitleriä. Hitler oli julkisesti tunnettu hahmo mahtavan Saksan johtajana, ja näin se sopi hyvin julkaistavaksi lehdissä.

4      Väitetyllä kuvalla on ollut rooli Hitlerin huonon maineen syventämisessä. Synkkä kuva ”vauva-Hitleristä” vahvistaa jo olemassa olevia mielikuvia Hitleristä ja näin historiaa on käytetty luomaan negatiivista stigmaa Hitlerin ympärille. Historian arvo näkyy myös siten, että lehteä saatiin myytyä, kun tuotiin jonkin merkittävän ja tärkeän henkilön taustoja historian, tässä tapauksessa kuvan avulla esille.

http://hoaxes.org/photo_database/image/baby_adolf/

ESINEET: Elina, Ilari, Annika

Ilarin puinen rahalipas on vuodelta 1918. Esine on siis tehty vuosi Suomen itsenäistymisen jälkeen. Esineen käyttötarkoitus on ollut kerätä rahaa pahan päivän varalle. Silloin pahoja päiviä olikin, kun sisällissota oli Suomessa käynnissä. Tarvittiin siis rahaa selvitäkseen. Ilarin vaari on ehkä ajatellut säästävänsä johonkin ja laittanut kolikoita säästöön. Lisäksi hän lupasi lopettaa tupakoinnin vuodeksi ja laittoi niihin käyttämänsä rahat säästötaloon.
Talo on tehty itse. Siitä huomaa, että tuohon aikaan on ollut tärkeää osata käsitöitä ja osata tehdä asioita ilman koneita. Talo on aika yksinkertaisennäköinen, ja se kuvaakin varmasti sen aikaista tyypillistä taloa. Talon pohjaan on myös kirjoitettu sen aikaisella käsialalla, joka kertoo siis millaisia vanhat kirjaimet ovat olleet.

Annikalla on sotakuva hänen isovaaristaan. Kuva on otettu 1930- luvulla Viipurissa. Kuva on otettu kun isovaari on ollut armeijassa. Kuvan takapuolella lukee suurentamo ATLAS, mutta emme löytäneet siitä tarkempaa tietoa. Uskoisimme, että se on kuvan ottaneen yrityksen nimi.
Kuvan jälkeen noin 8 vuoden kuluttua alkoi toinen maailmansota, joten armeija on ollut hyvää harjoittelua sitä varten. Isovaari on myös ollut mukana sotimassa sodassa. Kuva on hyvä muisto armeija-ajoilta.
Kuvan perusteella saa myös hyvin tietoa sen aikaisista armeija puvuista. Kuva kertoo myös kameralaadusta, joka on meidän mielestämme yllättävän hyvä.
Taulu on samalta vuosiluvulta kun kuva on otettu. Ja se, niin kuin myös, Ilarin esine kertoo sen että ihmisten on itse pitänyt osata olla käsistään hyviä ja pärjätä ilman koneita. Esine on hyvin säilynyt, joten työnjälki on ollut hyvää ja se näkyy vieläkin.

Elinan kenttäkirjeet ovat jatkosodan ja talvisodan ajoilta. Kirjeitä on lähetetty Heinolaan Elinan isomummolle, joka toimi Lottana. Suurimman osan kirjeistä on lähettänyt hänen puolisonsa, joka oli sodassa sotilaana. Korttien toisella puolella on kuvia, jotka propakantaisia. Yhdessä on myös kuvattu Suomi ennen talvisotaa, jossa näkyy vielä Karjalan ja toisen käsivarren kuuluvan Suomelle. Kirjeet ovat myös sensuroitu ainakin leimojen perusteella eli joku ylempi johto on lukenut ne ennen kun lähetetään vastaanottajalle.
Kirjeitten käsialaa on vaikea lukea, koska se on vanhanaikaista. Ja kirjeissä puhutaan kuitenkin hyvin arkipäiväisistä asioista, eikä sotaan liittyvistä asioista. Kirjeet kertovat hyvin sodan ajasta ja siitä ettei kotiväkeä haluttu huolestuttaa huonoilla uutisilla. Kirjeissä on myös ns. koodinumeroita eli numerosarja. Kirjeen merkitys onkin kertoa arkipäiväisiäkuulumisia sotarintamalta ja kertoa että on vielä hengissä (vaikkei sitä suoraan sanokkaan)