Näytetään tekstit, joissa on tunniste NooraH. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste NooraH. Näytä kaikki tekstit

perjantai 10. huhtikuuta 2015

HISTORIAN KÄYTTÖ: Arto, Noora, Ilari, Riikka


Roope Ankan elämä ja teot

Roope ankan elämä ja teot kirjan tarinat on kirjoitettu historian kautta todellisten tapahtumien pohjalta. Don Rosa on sijoittanut Roope Ankan erilaisiin historiallisiin tapahtumiin seikkailemaan ja pyrkii sen kautta kertomaan historiaa viihdyttävällä tavalla. Roope Ankka itse on fiktiivinen hahmo todellisten historian henkilöiden ja tapahtumien ympäröimänä. Tarinat kerrotaan Roope Ankan näkökulmasta ja niitä on muokattu miellyttävämpään muotoon mutta jokaisesta tarinasta löytyy silti pohja historiasta. Meidän näkökulmastamme osa tarinoista kuitenkin käsittelee historian kannalta kohtuullisen merkityksettömiä asioita kuten esimerkiksi luku 2 joka käsittelee jokilaivoja jotka olivat käytössä Amerikassa.

Tarinassa klaaninsa viimeinen Roope Ankalla ja hänen suvullaan ei ole varaa ylläpitää heidän linnaansa ja ovat muutenkin huonossa asemassa jonka takia hänen täytyy lähteä Amerikkaan rikastumisen toivossa, jotta he saisivat rahaa linnan ylläpitoon. Todellisuudessa tarina viittaa Euroopasta alkunsa saaneeseen muuttoliikkeeseen jossa heikossa taloudellisessa asemassa tai maassaan syrjityt ihmiset lähtevät Amerikkaan paremman elämän ja rikastumisen toivossa kaukana omasta maastaan sekä sen ongelmista.

Tarinassa Julman maan jehu käsitellään muun muassa Roope Ankan uraa karjapaimenena. Karjan paimennus oli tärkeä elinkeino siirtolaisille, mitä Roopekin henkilönä edustaa. Tarinassa kuvataan karjapaimenien elämää ja arkea. Sarjakuvasta saa sen kuvan, että karjapaimenien elämä oli raskasta ja vaarallista; he esimerkiksi saattoivat kohdata karjavarkaita. Tämän lisäksi Roope tapaa oikeita historiallisia henkilöitä, kuten Jesse Jamesin ja Thedore Rooseveltin.

Tarinassa Klondiken keisari käsitellään Roope Ankan elämää Klondiken kultakuumeen aikoihin. kaivostoiminta alkaa yleistymään Amerikassa kun sinne muuttaneet siirtolaiset ovat asettuneet aloilleen ja huomaavat maaperän sisältävän runsaasti kultaa. Tämä saa aikaan kultakuumeen kun kaikki siirtolaiset lähtevät ryntäyksellä etsimään kultaa nopean rikastumisen toivossa. Joka johti voimakkaaseen kilpailuun kullanetsijöiden välillä jotka turvautuivat jopa äärimmäisiin keinoihin voittaakseen.

Tiivistetysti Roope Ankan elämä ja teot kuvaavat siirtolaisen elämää kun hän muuttaa Euroopasta Amerikkaan rikastumisen toivossa. Onnistuttuaan rikastumaan Amerikassa hän palaa takaisin sukunsa luokse Eurooppaan rikkauksien kanssa.

Sarjakuvien tekijää kiinnosti historian eri aihepiirit ja halusi jakaa niitä muille sarjakuvien muodossa tai, hän ei jaksanut itse keksiä täysin uuden aiheisia sarjakuvia. Sarjakuvien tekijä tekee sarjakuvista mielenkiintoisempia historian avulla. Don Rosa halusi kuvata historiaa Roope ankan kautta ja samalla Roope ankkaa historian kautta.

ESINEET: Matias, Teemu, Noora

Matias Araki
Uusin esineeni on isoisäni Pentti Hämäläisen ajokortti vuodelta 1975. Kortin on myöntänyt Iitin poliisi. Esine on itsessään informatiivinen ja totuudenperäinen. Kortti on virallinen ja siitä näkyy tarkkoja tietoja, kuten myöntämispäiviä, nimiä, henkilötunnus ja nopeusrajoitus. Kuvakin löytyy. Takana näkyy myös isoisäni nimikirjoitus. Ajokortin tarkoitus oli sama, kuin nykyajan ajokorteilla, eli toimia lupana ajaa, ja todistaa omistajan ikä. Ajokortit ovat olleet siis käytössä Suomessa jo pitkään.
Toinen esineeni oli samaisen isoisäni Alkon viinakortti, joka oli ajokorttia hieman vanhempi. Kortti on myönnetty vuonna 1959 ja siinä lukee samoja tietoja kuin ajokortissa. Viinakortin sisällä on tietoa alkoholin myynnistä kuten myyntiaikoja ja – määriä.  Kortista voi päätellä, että tällöinkin alkoholin säännöstely oli tarkkaa.  Esineen tarkoituksena on ollut todistaa isoisäni oikeus ostaa alkoholijuomia. Viinakorteilla estettiin alkoholin salakauppaaminen ja sen myyminen väärinkäyttäjille.
Lisäksi laatikosta löytyy myös omistus- ja kauppapapereita 1800-luvulta. Paperit ovat kirjoitettu ruotsin kielellä ja niissä todennäköisesti käsitellään Lyöttilässä olevia rakennuksia. Kirjeissä mainitaan ainakin Iitti ja Lyöttilä. Kirjeet ovat kirjoitettu vaikeahkolla käsialalla ja ruotsin kielikin on hyvin vanhahtavaa (skall, detta -> nykyruotsissa ska, den här ). Kirjeet ovat siis ruotsiksi, ja siksi niistä on hieman vaikea päätellä asioita, mutta varmaa on, että ne ovat omistus- ja kauppapapereita.

Noora Hutri
Esineenä on kirja, jossa on kuvia Niemen saaren vuokrasopimuksesta. Sopimus on tehty alun perin venäjäksi ja vieressä on suomennos. Sopimuksesta löytyy todistajien allekirjoitukset ja se on hyväksytty Viipurissa 26. lokakuuta 1915. Vuokrasopimuksia on tehty kolme kappaletta ensimmäinen tilanomistajalle, toinen vuokraajalle ja kolmas vuokralautakunnalle. Vuokrasopimuksen aika oli 50 vuottaa. Vuokrasopimus on tehty Petrogradissa. Esineen tarkoitus on ollut olla todiste vuokrasopimuksesta. Vuokraajalla on ollut oikeus rakentaa saarelle asuinrakennuksen ja ulkohuoneet, laivalaiturin ja uimahuoneet. Saari on ollut siis yksityiskäytössä. Suuremmassa mittakaavassa kirjalliset sopimukset ovat osoittautuneet suullisia sopimuksia paremmiksi niiden ollessa konkreettisia. Esineestä voi päätellä että saari on kuulunut Nooran sukuun ja että tämän kaltaisia vuokrasopimuksia on ylipäätänsä tehty 100 vuotta sitten. Kirje ollessa 1915 vuodelta, Suomi ei ollut vielä itsenäinen. Siksi sopimus on tehty venäjäksi. Kieli vaikuttaa kirjeissä sekavalta ja toista osaa, jossa oli kursivoidusta tekstistä oli vaikea saada selvää.

Teemu Kurhila

Esine on suurehkot lampaankeritsimet, jotka toimivat vielä. Keritsimet on valmistanut Hackman Sorsakosken tehtaalla Leppävirralla. Keritsimet ovat 1800-luvun lopulla ja sitä on käyttänyt Teemun isoäidin perhe Jääskessä Karjalassa ja keritsimiä on käytetty aina 1960-luvulle asti. Keritsimet ovat hyväkuntoiset pienestä pintaruosteesta huolimatta. Esinettä on käytetty noin 2 kertaa vuodessa, sillä lampaita keritään kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin Esineestä voi päätellä sen, että sen aikainen elinkeino on ollut maanviljely, ja eläinten hoitaminen. Itse esineeseen on kaiverrettu ”Hackman Sorsakoski” mikä on melko vankka todiste sen alkuperästä.