PELILLISTÄMINEN: Kaisu, Matias, Elina, Susanna, Ilari

Daavidin tähti
säännöt

1. Valitse puolesi (olet joko natsi tai britti).
2. Tehtävänäsi on löytää Daavidin tähti.
3. Kun kohtaat pelimerkin, voit kääntää sen maksamalla 100€ tai heittämällä seuraavalla heittovuorolla 4, 5 tai 6.
4. Nostaessasi pelimerkin, ota kortti, jonka väri vastaa pelimerkkiä.
5. Kun löydät Daavidin tähden, voitat kujettamalla sen tiettyyn paikkaan (natsit Auschwitsiin, britit Murica-laivaan).
6. Joa joku muu ehtii löytää Daavidin tähden, voit vielä voittaa löytäessäsi juutalaisen ja viemällä sen tiettyyn paikkaan ennen toisia pelaajia.
7. Merireittien käyttö maksaa 100€ tai heittämällä arpakuutiosta numeron 4, 5 tai 6.
8. Aloituspaikat ovat briteillä Lontoo, natseilla München.

HISTORIAN KÄYTTÖ: Arto, Noora, Ilari, Riikka

Roope Ankan elämä ja teot

Roope ankan elämä ja teot kirjan tarinat on kirjoitettu historian kautta todellisten tapahtumien pohjalta. Don Rosa on sijoittanut Roope Ankan erilaisiin historiallisiin tapahtumiin seikkailemaan ja pyrkii sen kautta kertomaan historiaa viihdyttävällä tavalla. Roope Ankka itse on fiktiivinen hahmo todellisten historian henkilöiden ja tapahtumien ympäröimänä. Tarinat kerrotaan Roope Ankan näkökulmasta ja niitä on muokattu miellyttävämpään muotoon mutta jokaisesta tarinasta löytyy silti pohja historiasta. Meidän näkökulmastamme osa tarinoista kuitenkin käsittelee historian kannalta kohtuullisen merkityksettömiä asioita kuten esimerkiksi luku 2 joka käsittelee jokilaivoja jotka olivat käytössä Amerikassa.

Tarinassa klaaninsa viimeinen Roope Ankalla ja hänen suvullaan ei ole varaa ylläpitää heidän linnaansa ja ovat muutenkin huonossa asemassa jonka takia hänen täytyy lähteä Amerikkaan rikastumisen toivossa, jotta he saisivat rahaa linnan ylläpitoon. Todellisuudessa tarina viittaa Euroopasta alkunsa saaneeseen muuttoliikkeeseen jossa heikossa taloudellisessa asemassa tai maassaan syrjityt ihmiset lähtevät Amerikkaan paremman elämän ja rikastumisen toivossa kaukana omasta maastaan sekä sen ongelmista.

Tarinassa Julman maan jehu käsitellään muun muassa Roope Ankan uraa karjapaimenena. Karjan paimennus oli tärkeä elinkeino siirtolaisille, mitä Roopekin henkilönä edustaa. Tarinassa kuvataan karjapaimenien elämää ja arkea. Sarjakuvasta saa sen kuvan, että karjapaimenien elämä oli raskasta ja vaarallista; he esimerkiksi saattoivat kohdata karjavarkaita. Tämän lisäksi Roope tapaa oikeita historiallisia henkilöitä, kuten Jesse Jamesin ja Thedore Rooseveltin.

Tarinassa Klondiken keisari käsitellään Roope Ankan elämää Klondiken kultakuumeen aikoihin. kaivostoiminta alkaa yleistymään Amerikassa kun sinne muuttaneet siirtolaiset ovat asettuneet aloilleen ja huomaavat maaperän sisältävän runsaasti kultaa. Tämä saa aikaan kultakuumeen kun kaikki siirtolaiset lähtevät ryntäyksellä etsimään kultaa nopean rikastumisen toivossa. Joka johti voimakkaaseen kilpailuun kullanetsijöiden välillä jotka turvautuivat jopa äärimmäisiin keinoihin voittaakseen.

Tiivistetysti Roope Ankan elämä ja teot kuvaavat siirtolaisen elämää kun hän muuttaa Euroopasta Amerikkaan rikastumisen toivossa. Onnistuttuaan rikastumaan Amerikassa hän palaa takaisin sukunsa luokse Eurooppaan rikkauksien kanssa.

Sarjakuvien tekijää kiinnosti historian eri aihepiirit ja halusi jakaa niitä muille sarjakuvien muodossa tai, hän ei jaksanut itse keksiä täysin uuden aiheisia sarjakuvia. Sarjakuvien tekijä tekee sarjakuvista mielenkiintoisempia historian avulla. Don Rosa halusi kuvata historiaa Roope ankan kautta ja samalla Roope ankkaa historian kautta.

ESINEET: Elina, Ilari, Annika

Ilarin puinen rahalipas on vuodelta 1918. Esine on siis tehty vuosi Suomen itsenäistymisen jälkeen. Esineen käyttötarkoitus on ollut kerätä rahaa pahan päivän varalle. Silloin pahoja päiviä olikin, kun sisällissota oli Suomessa käynnissä. Tarvittiin siis rahaa selvitäkseen. Ilarin vaari on ehkä ajatellut säästävänsä johonkin ja laittanut kolikoita säästöön. Lisäksi hän lupasi lopettaa tupakoinnin vuodeksi ja laittoi niihin käyttämänsä rahat säästötaloon.
Talo on tehty itse. Siitä huomaa, että tuohon aikaan on ollut tärkeää osata käsitöitä ja osata tehdä asioita ilman koneita. Talo on aika yksinkertaisennäköinen, ja se kuvaakin varmasti sen aikaista tyypillistä taloa. Talon pohjaan on myös kirjoitettu sen aikaisella käsialalla, joka kertoo siis millaisia vanhat kirjaimet ovat olleet.

Annikalla on sotakuva hänen isovaaristaan. Kuva on otettu 1930- luvulla Viipurissa. Kuva on otettu kun isovaari on ollut armeijassa. Kuvan takapuolella lukee suurentamo ATLAS, mutta emme löytäneet siitä tarkempaa tietoa. Uskoisimme, että se on kuvan ottaneen yrityksen nimi.
Kuvan jälkeen noin 8 vuoden kuluttua alkoi toinen maailmansota, joten armeija on ollut hyvää harjoittelua sitä varten. Isovaari on myös ollut mukana sotimassa sodassa. Kuva on hyvä muisto armeija-ajoilta.
Kuvan perusteella saa myös hyvin tietoa sen aikaisista armeija puvuista. Kuva kertoo myös kameralaadusta, joka on meidän mielestämme yllättävän hyvä.
Taulu on samalta vuosiluvulta kun kuva on otettu. Ja se, niin kuin myös, Ilarin esine kertoo sen että ihmisten on itse pitänyt osata olla käsistään hyviä ja pärjätä ilman koneita. Esine on hyvin säilynyt, joten työnjälki on ollut hyvää ja se näkyy vieläkin.

Elinan kenttäkirjeet ovat jatkosodan ja talvisodan ajoilta. Kirjeitä on lähetetty Heinolaan Elinan isomummolle, joka toimi Lottana. Suurimman osan kirjeistä on lähettänyt hänen puolisonsa, joka oli sodassa sotilaana. Korttien toisella puolella on kuvia, jotka propakantaisia. Yhdessä on myös kuvattu Suomi ennen talvisotaa, jossa näkyy vielä Karjalan ja toisen käsivarren kuuluvan Suomelle. Kirjeet ovat myös sensuroitu ainakin leimojen perusteella eli joku ylempi johto on lukenut ne ennen kun lähetetään vastaanottajalle.
Kirjeitten käsialaa on vaikea lukea, koska se on vanhanaikaista. Ja kirjeissä puhutaan kuitenkin hyvin arkipäiväisistä asioista, eikä sotaan liittyvistä asioista. Kirjeet kertovat hyvin sodan ajasta ja siitä ettei kotiväkeä haluttu huolestuttaa huonoilla uutisilla. Kirjeissä on myös ns. koodinumeroita eli numerosarja. Kirjeen merkitys onkin kertoa arkipäiväisiäkuulumisia sotarintamalta ja kertoa että on vielä hengissä (vaikkei sitä suoraan sanokkaan)