Tiina
Esineenäni
oli kokoelma Suomen markkoja ja pennejä 1920-luvulta. Suomessa käytettiin
markkoja ja pennejä maksuvälineenä vuosina 1860-2002, jonka jälkeen maa siirtyi
euroaikaan. Markan, kuten minkä tahansa muunkin rahan merkitys oli suuri, sillä
se toimi aikanaan kaupankäynnin välineenä. Mikrohistoriallisessa mittakaavassa
markan ja pennin merkitys on ollut ihmiselle elinehto, sillä ilman rahaa ei ole
ollut mahdollista elää. Hyödykkeet ja palvelut ovat aina olleet maksullisia,
joten yksittäisen ihmisen olisi ollut mahdotonta ilman rahaa pärjätä.
Makrohistoriallisella tasolla markan ja pennin merkitys on ollut tietysti samankaltainen.
Yhteiskunta ei olisi pyörinyt ilman kaupankäyntiä ja siihen tarvittavaa
maksuvälinettä. Rahan aitous on helppoa todistaa silloin, kun tiedossa on,
millaisesta materiaalista sitä on aikanaan valmistettu, ja millaisia symboleja niissä
on käytetty.
Joonatan
Esineeni on,
Martti Jukolan käsin kirjoittama kirja, jossa on runoja. Martti Jukola oli mm.
kuuluisa selostaja ja aitahyppääjä. Martti on ollut elossa toisen maailmansodan
aikana, mutta hyvin harvassa runossa on päivämääriä, mikä vaikeuttaa
yksittäisten runojen sijoittamisen sodan eri vaiheille. Eräs runo oli kuitenkin
kirjoitettu 1930 eli 9 vuotta ennen toisen maailman sodan alkua, joten voidaan
arvella, että jotkin runot on kirjoitettu sodan ollessa käynnissä. Kirjan runot
ovat kuitenkin hyvin epäloogisessa järjestyksessä, koska viimeisessä runossa on
päivämäärässä 1917, mutta aikaisemmin on kuitenkin jo mainittu 1930 kirjoitettu
runo.
Mikrohistoria:
Runokirja on
varmaan ollut Martille hyvä keino purkaa tunteita ja esimerkiksi viimeinen runo
on kirjoitettu hänen äidillensä 70-vuotispäiville, joten hän on varmaankin
lausunut runoja sukulaisillensa. Edellinen runo hänen äidilleen on kuitenkin
kirjoitettu 1917, jolloin Martti oli 17 vuotias ja hänen äitinsä ilmeisesti 50.
Makrohistoria:
Kirjasessa on muutama runo, jotka on kirjoitettu rintamalla
tai ne ainakin kertovat rintamalla olleista sotilaista. 12.1.1940 kirjoitettu ”vartiolaulu”
ja sen jälkeen kirjoitettu ”Marssi Vienaan”, joka kertoo Suomen
hyökkäysvaiheesta Jatkosodassa.
Myöhemmin kirjassa on myös runo (20.8.1942), joka kertoo ihmisten
paluusta Karjalan kannakselle, joten se kertoo paljon ihmisten ajatuksista
sinne paluusta.
Runokirja on ehkä hieman merkittävämpi makrohistorian kannalta,
mutta sieltä löytyy viitteitä suurempiin tapahtumiin, joka valottaa ihmisten
mielialoja niiden aikana.
Lähdekritiikki:
Teoksen kaikki tekstit ovat runoja, joten ne eivät suoraan
kerro tapahtumia vaan peilaavat niitä kirjoittajan omien ajatusten kautta
Jenna
Minulla on vanha rahapussi josta löytyi vanhoja kuitteja
esimerkiksi koiraveron maksusta, metsäalueen vuokraamisesta, maidon ostosta
jne., ohjeita viljelijöille, sähkölasku. Rahapussissa oli myös
järjestysmieskortti joka on vuodelta 1952. Nämä tavarat kuuluivat isäni enolle
Erkki Edvard Sirenille. Hän oli pienviljelijä Halikosta joka oli syntynyt
vuonna 1915. Löysin myös kuvan kyseisetä henkilöstä. Minulla oli myös almanakka
vuodelta 1958 jossa on itse almanakan lisäksi mainoksia, tietoa malmin
etsimisestä Suomessa, luettelo lääneittäin markkinoista, toripäivistä ja
eläinmarkkinoista Suomessa.
Almanakka oli hyvä ja tarpeellinen apuväline jokapäiväisessä
elämässä. Siitä selvisi markkinat, toripäivät ja eläinmarkkinat. Siinä oli
kohta jossa kerrotaan että mikä laki määrää rakentamisesta maaseudulla.
Järjestysmieskortissa kerrotaan kauan se on voimassa, kenelle se kuuluu (kuva
mukana), kuka sen on myöntänyt jne. Erkille näillä tavaroilla oli varmasti
suuri merkitys, koska ne olivat todisteista asioiden ostamisesta ja
vuokraamisesta, hän oli saanut ohjeet miten haetaan lisää pinta-alaa viljelyyn,
jossa samassa oli tietoa yleisiä ohjeita viljelyyn, samalla kun oli jättänyt
itse hakemuksen. Hakemus oli jätetty vuonna 1967. Yhdessä lapussa kerrotaan
hänen kuuluvan Halikon Hakaniskoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti