PELILLISTÄMINEN: Tiina Parkkila, Sanna, Veera, Roy

Saksa vs. Neuvostoliitto

2 pelaajaa tai joukkuetta: Natsisaksa ja kommunistinen Neuvostoliitto

Tarvikkeet: pelilauta, valloitusmerkit, ohjeet, kysymykset

Pelin kulku

Peliä pelaa kaksi ihmistä tai joukkuetta: Toinen pelaa Saksana ja toinen pelaa Neuvostoliittona. Tavoitteena on valloittaa Euroopan maat (Neuvostoliitto ei kuitenkaan voi aloittaa Saksaa tai toisinpäin). Valtioita valloitetaan vastaamalla kysymyksiin oikein vuorotellen. Jos kysymykseen vastaa väärin, vuoro vain siirtyy toiselle. Kun vastaat oikein, pistät oman maasi valloitusmerkin sen maan päälle, jonka olet valloittanut. Peli loppuu kun kaikki Euroopan maat on valloitettu, ja voittaja on se joka on saanut valloitettua enemmän alueita.

Kysymykset

Korteissa on kysymyksiä toisesta maailmansodasta, painottuen kuitenkin Saksan ja Venäjän käymään sotaan. Vastaamalla oikein kysymykseen, saat valloittaa valtion jonka valitset. Jos vastaat väärin, vuorosi vain vaihtuu toiselle. 

ESINEET: Santeri, Anni, Sanna

Santeri: Vuoden 1677 ruotsalainen kuparikolikko.

Arvoltaan 1 ”ör” eli 1 äyri. Kolikossa lukee kirjaimet C.R.S. Kolikossa on myös kirjaimet SM, joka tarkoittaa ”silver mynt” eli hopearaha. Hopeaa kuparirahassa on vain murto-osa sen painosta. 1600-luvulla, jolloin kolikko oli käytössä, Ruotsi nousi tilapäisesti eurooppalaisen suurvallan asemaan. Kolikkoa käytettiin maksuvälineenä. Kolikosta ei saada tietää, kuka sitä on käyttänyt ja kuinka kauan se on ollut käytössä. Kolikosta ei saa varmaa tietoa juurikaan.

Sanna: Kansakoulun laskuoppi

Nestor Ojalan laatima kansakoulun laskuoppikirja on painettu noin vuonna 1912. Kirjassa itsessään ei lue varsinaista painovuotta, mutta tämä kyseinen vuosi löytyi netistä. Kirjan sisällöstä pystyy hyvin päättelemään että minkälaisia asioita siihen aikaan on opetettu kansakouluissa. Kirjasta ei löydy paljoa tietoa, sillä en ole varma että mistä se on kulkeutunut meidän perheeseemme. Se on kuitenkin ollut meillä jo pitkään.

Anni: Neljä kuvaa vuodelta 1953

Kuvat ovat heinätöistä, marjamatkalta, maitokannujen viemisestä lypsypaikalle ja viimeisessä on neljä sisarusta. Kuvat kertovat millaista arki on ollut vuonna 1953. Niistä myös näkyy millaista vaatetus on ollut maaseudulla tuohon aikaan ja miltä maaseudulla on näyttänyt.

   Ensimmäisessä kuvassa heinätöissä pellolla on kolmesta sukupolvesta ja perheen pienempiäkin on mukana eli kaikki perheessä tekivät töitä tuohon aikaan nuoremmasta vanhempaan. Kuvassa heinätöitä tehdään viikatteilla eli se kertoo sen, ettei koneita vielä pahemmin ollut. Toisessa kuvassa nuoret pojat ovat viemässä maitokannuja lypsypaikalle eli siinäkin tulee ilmi kuinka kaikki osallistuivat arkiaskareisiin. Marjamatka kuva näyttää sen, että ruuanhankinta ja moni tekeminen oli omavaraista.