Näytetään tekstit, joissa on tunniste historian käyttö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste historian käyttö. Näytä kaikki tekstit

perjantai 10. huhtikuuta 2015

HISTORIAN KÄYTTÖ: Arto, Noora, Ilari, Riikka


Roope Ankan elämä ja teot

Roope ankan elämä ja teot kirjan tarinat on kirjoitettu historian kautta todellisten tapahtumien pohjalta. Don Rosa on sijoittanut Roope Ankan erilaisiin historiallisiin tapahtumiin seikkailemaan ja pyrkii sen kautta kertomaan historiaa viihdyttävällä tavalla. Roope Ankka itse on fiktiivinen hahmo todellisten historian henkilöiden ja tapahtumien ympäröimänä. Tarinat kerrotaan Roope Ankan näkökulmasta ja niitä on muokattu miellyttävämpään muotoon mutta jokaisesta tarinasta löytyy silti pohja historiasta. Meidän näkökulmastamme osa tarinoista kuitenkin käsittelee historian kannalta kohtuullisen merkityksettömiä asioita kuten esimerkiksi luku 2 joka käsittelee jokilaivoja jotka olivat käytössä Amerikassa.

Tarinassa klaaninsa viimeinen Roope Ankalla ja hänen suvullaan ei ole varaa ylläpitää heidän linnaansa ja ovat muutenkin huonossa asemassa jonka takia hänen täytyy lähteä Amerikkaan rikastumisen toivossa, jotta he saisivat rahaa linnan ylläpitoon. Todellisuudessa tarina viittaa Euroopasta alkunsa saaneeseen muuttoliikkeeseen jossa heikossa taloudellisessa asemassa tai maassaan syrjityt ihmiset lähtevät Amerikkaan paremman elämän ja rikastumisen toivossa kaukana omasta maastaan sekä sen ongelmista.

Tarinassa Julman maan jehu käsitellään muun muassa Roope Ankan uraa karjapaimenena. Karjan paimennus oli tärkeä elinkeino siirtolaisille, mitä Roopekin henkilönä edustaa. Tarinassa kuvataan karjapaimenien elämää ja arkea. Sarjakuvasta saa sen kuvan, että karjapaimenien elämä oli raskasta ja vaarallista; he esimerkiksi saattoivat kohdata karjavarkaita. Tämän lisäksi Roope tapaa oikeita historiallisia henkilöitä, kuten Jesse Jamesin ja Thedore Rooseveltin.

Tarinassa Klondiken keisari käsitellään Roope Ankan elämää Klondiken kultakuumeen aikoihin. kaivostoiminta alkaa yleistymään Amerikassa kun sinne muuttaneet siirtolaiset ovat asettuneet aloilleen ja huomaavat maaperän sisältävän runsaasti kultaa. Tämä saa aikaan kultakuumeen kun kaikki siirtolaiset lähtevät ryntäyksellä etsimään kultaa nopean rikastumisen toivossa. Joka johti voimakkaaseen kilpailuun kullanetsijöiden välillä jotka turvautuivat jopa äärimmäisiin keinoihin voittaakseen.

Tiivistetysti Roope Ankan elämä ja teot kuvaavat siirtolaisen elämää kun hän muuttaa Euroopasta Amerikkaan rikastumisen toivossa. Onnistuttuaan rikastumaan Amerikassa hän palaa takaisin sukunsa luokse Eurooppaan rikkauksien kanssa.

Sarjakuvien tekijää kiinnosti historian eri aihepiirit ja halusi jakaa niitä muille sarjakuvien muodossa tai, hän ei jaksanut itse keksiä täysin uuden aiheisia sarjakuvia. Sarjakuvien tekijä tekee sarjakuvista mielenkiintoisempia historian avulla. Don Rosa halusi kuvata historiaa Roope ankan kautta ja samalla Roope ankkaa historian kautta.

HISTORIAN KÄYTTÖ: Tiina Purho, Kaisa Eerola, Rasmus Fors, Arttu Lehtonen

1.
Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin piti puheen Moskovan Kremlissä 18.3.2014 aiheena kansanäänestys, jolla pyrittiin selvittämään kuinka moni oli kannattanut liittymistä takaisin Venäjään. Puheessaan Putin vetoaa Krimin ja Venäjän yhteiseen historiaan ja erityisesti siihen, että Krimillä on sijainnut Khersonesos, jossa ruhtinas Vladimir Suuri otti kasteen, ja jonka hengelliset urotyöt ovat auttaneet määrittämään Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän yhteistä kulttuuria.
Hän vetoaa myös Krimille haudattuihin venäläisiin sotilaisiin, jotka auttoivat vuonna 1783 ottamaan Krimin osaksi Venäjän valtakuntaa. Krimillä myös sijaitsee useita tärkeitä kaupunkeja kuten Sevastopol, joka on Venäjän laivaston syntyaluetta.
Tärkeänä pointtina Putin pitää myös sitä, että Krimin asukkaista suuri osa on etnisiä venäläisiä ja orientoitunut Venäjään, jonka kansanäänestys on osoittanut.
Bolshvekikkien vallankumouksen jälkeen Ukrainaan liitettiin Etelä-Venäjälle kuuluneita alueita, mikä repi kansan osiin. Näistä alueista muodostui nykyinen Kaakkois-Ukraina. Myöhemmin myös Krimi luovutettiin Ukrainan yhteyteen. Nämä tapahtumat rikkoivat voimassa olleita perustuslaillisia normeja.
Myös Kiovaa oli pidetty Venäjän kaupunkien äitinä.
Putinin mukaan Neuvostoliiton hajotessa Venäjä oli havahtunut siihen, että Krimi oli viety heiltä pois ja tekoa pidettiin suorastaan ryöstönä. Tapahtuma oli myös kansalle järkytys, sillä he eivät enää tienneet minkä maan kansalaisia olivat.
Vaikea tilanne jatkui kun Krimillä asuvia venäläisiä yritettiin jatkuvasti pakottaa unohtamaan oma historiallinen muisti ja kansallinen identiteetti. Poliittinen kriisi kävi raskaaksi niin valtiolle kuin kansalaisillekin.

2.
Putin pyrkii puheessaan historian avulla havainnollistamaan kuinka Krimin niemimaan pitäisi oikeasti kuulua Venäjälle. Hän haluaa saada muut maat ymmärtämään hänen näkökantansa asiasta, ja sillä tavoin edes jotenkin asettumaan puolelleen. Putin kertoo puheessaan, kuinka Krim on ennen kuulunut Neuvostoliittoon ja Neuvostoliiton hajotessa Krim liitettiin vain yhtäkkiä Ukrainaan. Hän yrittää selittää että krimiläiset vain siirrettiin yhdessä yössä valtiosta toiseen, mikä ei ole ketään kohtaan reiluja ja näin ollen yrittää saada sympatiapisteitä länsimailta. Mutta mihin maahan krimiläiset alun perin halusivatkaan edes kuulua? Ukrainaan, Venäjään vai halusivatko he olla kokonaan itsenäisiä. ”Nato on pysynyt kaikilta sisäisiltä prosesseiltaan, toimii isännän ottein meidän kotimme vieressä, taikka meidän historiallisilla alueillamme”. Tällä Putin tarkoittaa että esim. Azerbaidžanin tasavalta tai Ruotsi ei missään nimessä pitäisi liittyä Natoon, sillä etenkin slaavimailla on samanlaisia kulttuureita ja putin voisi perustella niiden pakkoyhteenliittoa samalla tavalla kuin krimin liittämistä Venäjään. ”Ennen kaikkea piti auttaa sellaisten olosuhteiden luomisessa, jotka olisivat tehneet mahdolliseksi rauhanomaisen ja vapaan tahdonilmaisun, jonka avulla krimiläiset saisivat itse päättää kohtalostaan – ensimmäisen kerran Krimin historiassa.”, tämä on hyvä esimerkki venäjän propagandasta. Hauskaahan tässä onkin se, että kovin rauhanomaisesti venäjä ei asioitaan hoida…

3.
Puheessa on hyvin selkeä ulkopoliittinen motiivi, joten sen voi periaatteessa kytkeä kahteen eri typologiaan, molemmat ovat kumminkin ulkopoliittisia typologioita: laillisten toimijoiden päätökset sekä yhteiskunnalliset kommentit ja puheet, joihin materiaalimmekin sisältyy.

4.

Putinin puhe tuo laajasti ja monipuolisesti esille Venäjän ja Ukrainan historiaa kertoen kaikista niistä tapahtumista, jotka ovat vaikuttaneet siihen miten kyseiset maat ovat kehittyneet nykypäivään. Maiden värikäs historia on syy siihen, miksi tilanne ei tänäkään päivänä vielä ole rauhoittunut, sillä Ukrainan ja Venäjän välit ovat jälleen tulehtuneet. Historian arvo on selkeästi näkyvillä: sota ja konfliktit jatkuvat yhä, eikä loppua niille ole näkyvissä. Menneiden vuosien tapahtumat eivät ole vieläkään unohtuneet päättäjien muttei myöskään kansalaisten mielissä, ja tapahtuneille vääryyksille halutaan oikeutta.