Onnittelukortti
kihlauksen johdosta
Kortissa on vuosiluku 1928, ja päiväys 28.6.. Koska
kirjeessä on leima ”Made in France”, voi olettaa sen olevan Ranskasta. Tämä
osoittaa globaalistuvan maailman alkua. Kortissa ei ollut postimerkkiä, mutta
siinä on osoite. Lähettäjästä on vain tiedossa nimikirjaimet W. O. N.. Ne
saattaisivat olla äidin isän äidin entisen sulhasen, sillä kortissa onnitellaan
vain morsianta. Lisäksi kortin ulkonäkö on hienosteltu sekä tyylitelty, joten
se sopisi ”lepertelykirjeeksi”. Tämä oletus on kuitenkin hyvin hataralla
pohjalla.
Maanviljelysoppi J.f.
suninen v.1937
Kirja on kansakoulun oppikirja. Kirjassa on paljon
maatalouteen liittyvää käytännön neuvontaa. Se kertoo ehkä siitä, että Suomessa
maatalous oli tärkeä elinkeino ja sitä tuli opettaa. Se kehitti Suomen
maataloutta, valisti suomalaisia ja samalla sai aikaan ihmisten
sivistyneisyyttä. Kirjan tieto saattaa olla joiltakin osilta vanhentunutta.
WSOY. Kirja on siististi tehty ja huomaa, että kirjapainotaito on ollut hyvää
jo varhain.
Kansakoulun
laskukirjat. 1920-luvun loppupuoli
Kirjat ovat kansakoulun eri asteiden laskukirjoja. Sai
aikaan Suomen kansan sivistymisen. Se on siis tuonut tietoa myös peräkylään
saaden talonpojista viisaampia. Se on luonut pohjaa uudistuvalle
väestörakenteelle eli teollisuusyhteiskunnalle Otava on ollut merkittävä
kirjapainoyritys jo tuona aikana. Kirjassa paljon maatalousaiheisia tehtäviä,
jotta niistä olisi mahdollisimman paljon hyötyä arjessa.
Esittelynne on kattava ja tiivis. Ytimekkyys tuo lisää puhtia esittelyyn.
VastaaPoistaYleisesti annoitte oleellisest tiedot, mutta esineiden yksityiskohtia voiisi olla enemmän. Esimerkiksi kahdessa viimeisessä kohdassa kirjoista kerrotaan laajasti, mutta itse näistä kyseisitä kirjapainoksista ei kerrota. Esim. kenelle ne on kuuluneet tai mistä kyseiset kirjat ovat peräisin. Tieto on hieman hajanaista, mutta myös erittäin hyviä pointteja löytyy, kuten onnittelukortin ulkonäön kuvailu. Kuvat havainnollistavat hyvin, mutta lisää analyyttistä tutkimista olisi tarvittu. Lisäksi esineitä olisi voinut tutkia ielä lähdekriittisemmin.
VastaaPoistaTästä on hyvä lähteä! Hieno teksti! :)
T. Tiina Parkkila, Rasmus Fors & Mikko Nummila