Puuhöylä
Makrohistoriassa puuhöylillä
on ollut paljon käyttöä ennen koneellistumista ja sähköisten työkalujen
yleistymistä. Puuhöylät ovat olleet pääasiassa käsityöläisten ja kirvesmiesten
keskuudessa. Puuhöylän käyttö on helpottanut ja nopeuttanut erilaisten
käsitöiden tekoa.
Mikrohistoriassa
tämä kyseinen puuhöylä on ollut tärkeä työkalu. Sitä on käytetty 40-luvusta
eteenpäin, isäni isoisäni toimesta. Tämän merkkistä puuhöylää (Erik Anton Berg)
on valmistettu jo 1800-luvun puolivälin jälkeen Ruotsissa Eskilstunassa. Isäni isoisä
on ostanut sen Helsingistä, todennäköisesti käytettynä, koska kyseisen
merkkiset puuhöylät olivat arvokkaita. Hän on saattanut hankkia kyseisen höylän
koska, ne olivat tunnettuja laadustaan. Hän käytti sitä arjessaan, erilaisten
käsitöiden teossa ja esimerkiksi oman talon rakentamisessa.
Sodanajan sanomalehdet
vuosilta 1940 ja 1941
Ajan sanomalehdet
keskittyivät pääosin sodan ja sen tapahtumien uutisointiin suomalaisten
näkökulmasta. Uutiset pyrkivät tiedottamaan suomen kansalaisia sodan kulusta yksityiskohtaisesti,
jotta he saivat tiedon siitä kuinka heidän läheiset pärjäsivät rintamalla.
Uutiset pyrkivät rohkaisemaan suomalaisia kertomalla sodan kulusta
positiivisesti siten että se menisi hyvin ja olisi kohta voitettu. Ne kertovat
enimmäkseen voitoista sekä vihollisen kärsimistä tappioista ja jätetään
kertomatta oma menetykset. Toisessa lehdessä on kertomuksia rintamalta
sotilaiden kirjoittamina joissa venäläisiä ”ryssiä” kuvataan pahoina ja
heikkoina sekä heihin suhtaudutaan negatiivisesti.
Sen ajan lehdissä
uutisoitiin erittäin vähän ulkomaiden tapahtumista vaan keskityttiin
kotimaahan. Uutiset eivät myöskään pyrkineet viihdyttämään tai houkuttelemaan
lukijaa vaan ne olivat asiaperäisiä. Toisin kuin nykyajan lehdet jotka keskittyvät
viihde- ja ulkomaanuutisiin. Ajan lehdet sisältävät vain vähän mainoksia ja
niiden tilalla on työpaikka- ja asuntoilmoituksia kun nykyajan lehdet ovat täynnä
erilaisten tuotteiden mainoksia.
Lehdet myös
periaatteessa pyrkivät sensuroimaan tapahtumia kertomalla vain niiden
positiiviset puolet tai jättämällä kokonaan kertomatta jotta ne vaikuttaisivat
parhailta suomalaisten näkökulmasta. Sen takia niihin ei voi luottaa täysin
historiallisen tiedon lähteenä koska ne saattavat vääristää tapahtumien kulkua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti