PELILLISTÄMINEN: VIsa, Toni, Rasmus, Santeri

Berliinin valloituspeli. Pelin teema on itävaltioiden ja länsivaltioiden kilpailu Berliinistä. Pelin tarkoitus on päästä mahdollisimman nopeasti Berliinii. Vastaamalla sota-aiheisiin kysymyksiin oikein, pääsee yhden ruudun kerrallaan eteenpäin.

HISTORIAN KÄYTTÖ: Matias, Annika, Visa ja Veera

1     Materiaalissa on käytetty väitettyä kuvaa vauva-Hitleristä, jonka tarkoitus on havainnollistaa ja konkretisoida uutislehden artikkelia.  Kuva väitettyä Hitleriä on muokattu tummemmaksi kasvojen kohdalta ja näin siitä on tehty ilkeämmän näköinen. Julkaisu oli historiallinen sen saralla, että siinä kuvattiin ”Hitlerin” lapsuutta ja sillä tavallaan kuvattiin Hitlerin olleen paha jo lapsena. Juttuun on myös otettu mukaan kuvan alkuperäinen lapsi ja näin hänen historiaa

2    Tällainen artikkeli syventänee ihmisten negatiivista asennetta Hitleriä ja Natsi-Saksaa kohtaan ja näin voidaan psykologisella tasolla oikeuttaa oman maan toimintaa Natsi-Saksaa vastaan. Lehti on halunnut vaikuttaa lukijoihin ja vangita heidän kiinnostuksensa huomiota herättävällä ja ajankohtaisella jutulla, jotta lehti myös myisi hyvin. ”Tässä on mies, joka hallitsee mahtavaa valtiota. Ennen kuin hän oli vuoden vanha. Uskotko tämän ennustavan hyvin sitä hahmoa, joka hänestä on tullut?”. Jutussa näytettiin myös oikea kuva Hitleristä pienenä. Minkälainen kuva ihmisille olisi tullut jos alkuperäinen kuva olisikin ollut jutussa? vaikka juttu ehkä yrittikin pyrkiä todellisuuteen, se ei siinä onnistunut.

3      Historiapoliittiselta typologialtaan materiaali voisi kuvastaa ulkopoliittista motiivia sekä historiajulkaisujen että yhteiskunnallisten kommenttien ja puheiden kautta. Ulkopoliittinen se on siksi, että kuva levisi sekä Iso-Britanniassa että Amerikassa, ja se käsitteli Natsi-Saksan johtajaa Adolf Hitleriä. Hitler oli julkisesti tunnettu hahmo mahtavan Saksan johtajana, ja näin se sopi hyvin julkaistavaksi lehdissä.

4      Väitetyllä kuvalla on ollut rooli Hitlerin huonon maineen syventämisessä. Synkkä kuva ”vauva-Hitleristä” vahvistaa jo olemassa olevia mielikuvia Hitleristä ja näin historiaa on käytetty luomaan negatiivista stigmaa Hitlerin ympärille. Historian arvo näkyy myös siten, että lehteä saatiin myytyä, kun tuotiin jonkin merkittävän ja tärkeän henkilön taustoja historian, tässä tapauksessa kuvan avulla esille.

http://hoaxes.org/photo_database/image/baby_adolf/

ESINEET: Titta, Susanna, Visa

Meidän esineemme ovat kuparinen kahvipannu, Sanansaattaja- lehti sekä kaksi valokuvaa. Valokuvat ovat vuodelta 1928 ja lehti on julkaistu vuonna 1935. Kahvipannun valmistusajankohta ei ole tiedossa.

Kahvipannu on Karjalasta ja se on tullut sieltä tänne Titan isoisän tädin mukana. Se oli viimeinen esine, jonka hän toi tänne hiihtämällä. Kahvipannua on käytetty vielä sen jälkeenkin.

Kahvipannusta ei ole muuta kuin suullista tietoa. Se voi siis olla valheellista tai muuttunut matkan varrella. Titan mielestä tieto on kuitenkin varsin totta, sillä vaari kertoi sen hänelle. Kahvipannu kertoo omasta ajastaan sen, että silloin astioita valmistettiin usein kuparista. Tiedämme kuitenkin, että kahvia keitettiin tulella tai hellalla, ja siihen aikaan ei ollut esimerkiksi kahvinkeittimiä. Kahvipannu näyttää kovia kokeneelle.

Luulisimme, että kahvipannu on siltä ajalta, kun ihmiset tulivat pois Karjalasta. Kahvipannu on saattanut tuona omistajalleen hyviä muistoja mieleen kahvin parissa. Koko yhteiskunnalle siitä on ollut suuri ilo.

Valokuvat ovat Haapakimolasta Kurkolan tilalta. Se on nykyään Visan kotitalo. Toisessa kuvassa on pelkkä talon kuva ja toinen kuva on navetasta, jossa kuvatekstin mukaan vietetään lihtootalkoita. Lihtootalkoissa on pelkkiä naisia. Se kertoo, että se on siis ollut naisten työtä ja miehet ovat olleet pellolla sen ajan. Kuvasta huomaa, että kaikki tehtiin käsin.

Kuvissa näkyy ihmisiä. Heillä on päällään vanhanaikaisia vaatteita. Naisilla on liinat päässä ja essut päällään.

Valokuvien tulkinnassa voi tapahtua sellainen lähdekritiikkinen virhe, että me voimme tulkita kuvia väärin, sillä emme tiedä tasan tarkkaan, että ketä kuvissa on ja mitä he tasan tarkkaan tekivät tai millaisia he olivat. Heidän elämä saattoi olla silti hyvin onnellista, vaikka meidän silmissämme se saattaa näyttää onnettomalta.

Sanansaattajalehti on kristillinen lehti. Se on selvästi paikallislehti, sillä takasivulla on tietoja Iitin ja Kymenlaakson alueella.  Se on pienempi kokoinen kuin normaalit sanomalehdet nykypäivänä. Sanomalehti on hyvin haurasta paperia. Lehti kertoo, että sinä aikana uskonto oli ihmisten arkipäivää ja tärkeässä roolissa. Lehdessä on paljon rukouksia ja puheita Jumalasta. Tekstit ovat osakseen lainattuja Raamatusta. En voi ensinnäkään tietää, onko Raamattu totta tai, että onko sen kaikki tiedot muuttunut matkan varrella.

Lehti on saattanut olla lukijalle kuitenkin turva, sillä sen ajan ihmiset hakivat turvaa ja rakkautta Jumalalta. Ihmiset ovat myös saaneet tietoa, esimerkiksi tilityksistä ja kirkon menoista. Lehdessä kerrotaan, että lehti on painettu Helsingin kirjapainossa. Voimme päätellä, että siihen aikaan ei ollut kovin monia kirjapainoja.

Voimme tulkita lehteä väärin siten, että lehden fontti on hyvin epäselvää. Emme voi myöskään olla varma, onko lehdessä kaikki faktaa. Lehti on kuitenkin näistä kolmesta esineestä kaikkein luotettavin lähdekritiikkisesti, sillä siinä on kirjoitettua tietoa. Muista esineistä olemme vain kuulleet, joten emme voi olla varmoja onko kaikki kuulemamme totta.

Kuvistakin voimme päätellä niiden olevan melko totta lähdekritiikkisesti, sillä kuvat ovat aitoja ja niissä on vuosiluku. Kuvista ei ole varmaankaan tarkoituksella jätetty mitään olennaista pois. Talokuvassa ei ole kuvan ottajan tietoja, mutta navettakuvassa kuvan ottajaksi kerrotaan Aino Oksanen. Kuva on peräisin museoviraston kokoelmista.