Näytetään tekstit, joissa on tunniste KaisaE. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste KaisaE. Näytä kaikki tekstit

perjantai 10. huhtikuuta 2015

HISTORIAN KÄYTTÖ: Tiina Purho, Kaisa Eerola, Rasmus Fors, Arttu Lehtonen

1.
Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin piti puheen Moskovan Kremlissä 18.3.2014 aiheena kansanäänestys, jolla pyrittiin selvittämään kuinka moni oli kannattanut liittymistä takaisin Venäjään. Puheessaan Putin vetoaa Krimin ja Venäjän yhteiseen historiaan ja erityisesti siihen, että Krimillä on sijainnut Khersonesos, jossa ruhtinas Vladimir Suuri otti kasteen, ja jonka hengelliset urotyöt ovat auttaneet määrittämään Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän yhteistä kulttuuria.
Hän vetoaa myös Krimille haudattuihin venäläisiin sotilaisiin, jotka auttoivat vuonna 1783 ottamaan Krimin osaksi Venäjän valtakuntaa. Krimillä myös sijaitsee useita tärkeitä kaupunkeja kuten Sevastopol, joka on Venäjän laivaston syntyaluetta.
Tärkeänä pointtina Putin pitää myös sitä, että Krimin asukkaista suuri osa on etnisiä venäläisiä ja orientoitunut Venäjään, jonka kansanäänestys on osoittanut.
Bolshvekikkien vallankumouksen jälkeen Ukrainaan liitettiin Etelä-Venäjälle kuuluneita alueita, mikä repi kansan osiin. Näistä alueista muodostui nykyinen Kaakkois-Ukraina. Myöhemmin myös Krimi luovutettiin Ukrainan yhteyteen. Nämä tapahtumat rikkoivat voimassa olleita perustuslaillisia normeja.
Myös Kiovaa oli pidetty Venäjän kaupunkien äitinä.
Putinin mukaan Neuvostoliiton hajotessa Venäjä oli havahtunut siihen, että Krimi oli viety heiltä pois ja tekoa pidettiin suorastaan ryöstönä. Tapahtuma oli myös kansalle järkytys, sillä he eivät enää tienneet minkä maan kansalaisia olivat.
Vaikea tilanne jatkui kun Krimillä asuvia venäläisiä yritettiin jatkuvasti pakottaa unohtamaan oma historiallinen muisti ja kansallinen identiteetti. Poliittinen kriisi kävi raskaaksi niin valtiolle kuin kansalaisillekin.

2.
Putin pyrkii puheessaan historian avulla havainnollistamaan kuinka Krimin niemimaan pitäisi oikeasti kuulua Venäjälle. Hän haluaa saada muut maat ymmärtämään hänen näkökantansa asiasta, ja sillä tavoin edes jotenkin asettumaan puolelleen. Putin kertoo puheessaan, kuinka Krim on ennen kuulunut Neuvostoliittoon ja Neuvostoliiton hajotessa Krim liitettiin vain yhtäkkiä Ukrainaan. Hän yrittää selittää että krimiläiset vain siirrettiin yhdessä yössä valtiosta toiseen, mikä ei ole ketään kohtaan reiluja ja näin ollen yrittää saada sympatiapisteitä länsimailta. Mutta mihin maahan krimiläiset alun perin halusivatkaan edes kuulua? Ukrainaan, Venäjään vai halusivatko he olla kokonaan itsenäisiä. ”Nato on pysynyt kaikilta sisäisiltä prosesseiltaan, toimii isännän ottein meidän kotimme vieressä, taikka meidän historiallisilla alueillamme”. Tällä Putin tarkoittaa että esim. Azerbaidžanin tasavalta tai Ruotsi ei missään nimessä pitäisi liittyä Natoon, sillä etenkin slaavimailla on samanlaisia kulttuureita ja putin voisi perustella niiden pakkoyhteenliittoa samalla tavalla kuin krimin liittämistä Venäjään. ”Ennen kaikkea piti auttaa sellaisten olosuhteiden luomisessa, jotka olisivat tehneet mahdolliseksi rauhanomaisen ja vapaan tahdonilmaisun, jonka avulla krimiläiset saisivat itse päättää kohtalostaan – ensimmäisen kerran Krimin historiassa.”, tämä on hyvä esimerkki venäjän propagandasta. Hauskaahan tässä onkin se, että kovin rauhanomaisesti venäjä ei asioitaan hoida…

3.
Puheessa on hyvin selkeä ulkopoliittinen motiivi, joten sen voi periaatteessa kytkeä kahteen eri typologiaan, molemmat ovat kumminkin ulkopoliittisia typologioita: laillisten toimijoiden päätökset sekä yhteiskunnalliset kommentit ja puheet, joihin materiaalimmekin sisältyy.

4.

Putinin puhe tuo laajasti ja monipuolisesti esille Venäjän ja Ukrainan historiaa kertoen kaikista niistä tapahtumista, jotka ovat vaikuttaneet siihen miten kyseiset maat ovat kehittyneet nykypäivään. Maiden värikäs historia on syy siihen, miksi tilanne ei tänäkään päivänä vielä ole rauhoittunut, sillä Ukrainan ja Venäjän välit ovat jälleen tulehtuneet. Historian arvo on selkeästi näkyvillä: sota ja konfliktit jatkuvat yhä, eikä loppua niille ole näkyvissä. Menneiden vuosien tapahtumat eivät ole vieläkään unohtuneet päättäjien muttei myöskään kansalaisten mielissä, ja tapahtuneille vääryyksille halutaan oikeutta.

ESINEET: Kaisa ja Heini

Kaisan esine:
Valtakirja Kaurakosken vesivoiman ja kosken käytöstä 1953. Esineen merkitys on ollut vakuuttaa että oikeus on todella myyty.
1950-luvun Suomi alkoi teollistumaan. joten rakennettiin Mankalan vesivoimalaitos, jolle veden käyttöoikeus myytiin.  Vesivoimaoikeuksia myivät muutkin naapurit tuolloin, mutta kaikki eivät myyneet niitä heti vaan tavallaan antoivat ne ”vuokralle”, jolloin vesivoimaoikeudesta oli hyötyä vielä tulevaisuudessakin, kun siitä saatiin jatkuvasti rahaa. Kyseiset henkilöt, Tyyskät, kuitenkin päättivät myydä koko käyttöoikeuden kerralla, jolloin he saivat kaikki rahat heti käteen ja he pystyivät ostamaan jotakin tarpeellista, kuten vaikka traktorin. Talvisodassa Suomi menetti paljon voimalaitoksia, joten niitä piti rakentaa joten Mankalan voimalaitos oli tarvittu ja sen takia vesiosuuksia ostettiin maatiloilta.
Suuremman mittakaavan merkitys kyseisellä paperilla voi olla hyvinkin suuri, sillä Oy Mankala Ab joutui oikeudenkäyntiin vesivoiman käyttöoikeuksiin liittyvistä asioista, jolloin kyseinen paperi on voinut olla todisteena käyttöoikeudesta.
Valtakirja on jäljennöksen jäljennös ja on ollut luultavasti jonkun kauppakirjeen liitteenä, mutta neljä ihmistä on todistanut sen aidoksi. Esine löytyi kaupan osallisen perilliseltä.

Heinin esine:
 Tuohireppu. Alkuperästä ei ole tietoa, mutta luultavasti erittäin vanha. Luultavasti 1900-luvun ajalta. Mahdollisesti joku kaukainen sukulainen on voinut tehdä sen. Reppu on voitu tehdä vapaa-ajalla muuten vain ns. puhdetyönä. Tuohireppua on käytetty ihan niin kuin nykyäänkin reppua eli tavaroiden kantoon. Arvelisin, että se on kulkenut mukana metsällä eväsreppuna yms.  


Ei ole varmaa tietoa mistä esine on oikeasti peräisin ja sitä ei voi oikein liittää mihinkään tiettyyn aikakauteen tarkalleen.