PELILLISTÄMINEN: Vilma, Tiina, Katarina, Elina

Pelin ideana on päästä lähtöruudusta maaliin. Se kuka pääsee ensimmäisenä maaliin voittaa. Pelissä liikutaan arpakuutiota heittämällä, ja pelimerkkien ohjeen mukaan tomien tarpeen tullen. Mustissa ruuduissa nostetaan kysymyskortti -kortin nostaa ja lukee joku muu kuin ruutuun joutunut. oikean vastauksen kirjainvaihtoehto on alleviivattuna. Jos vastaa oikein, saa uuden heittovuoron. Väärästä vastauksesta joutuu odottamaan yhden heittovuoron paikallasi, ellei kortissa toisin sanota.

HISTORIAN KÄYTTÖ: Antti, Jenna, Katarina, Rasmus R

1.     Materiaali käsittelee talvisodan vaiheita, taktiikoita ja tunnelmia aika perusteellisesti. Venäläiset ajoittivat hyökkäyksensä huonosti sääolosuhteisiin nähden, lumimyräkät ja kova pakkanen haittasivat suurten joukkojen liikkumista ja resurssien mukana pysymistä. Stalin aliarvioi suomalaisten taistelutahdon ja valmiuden kuolla isänmaan puolesta. Suomalaiset myös osasivat iskeä sine missä se eniten tuntui. Muun muassa mottitaktiikoita käytettiin menestyksekkäästi venäläisten joukkoja vastaan. Tarkka-ampujat käyttivät taitavasti hyödykseen maastoa ja näin pakottivat venäläiset paikoitellen vetäytymään. Suomalaiset käyttivät menestyksekkäästi improvisoituja aseita panssarivaunuja vastaan, kuten molotovin cocktail ja perinteinen koivuhalko. Myös pelottelutaktiikoita käytettiin ahkerasti venäläisiä vastaan, usein vartijoita tapettiin vain muiden pelotteluksi.

2.     Laulu vaan kertoo tapahtumista melko realistisesti, mutta hieman enemmän suomalaisia myötäillen. Laulu kyllä on pienimuotoinen kunnianosoitus suomalaisia ja varsinkin suomalaisten sisua ja taistelutahtoa, ylivoimaisesta vihollisesta huolimatta, kohtaan.

3.     Sisäpoliittisesti niin, että se pyrkii kertomaan suomalaisille kuin hyviä sotaveteraanit olivat. Ulkopolitiikkaankin myös, sillä he yrittivät kertoa Suomen sisusta ja taistelutahdosta, vaikka heillä oli paljon suurempi vastustaja.

4.     Siinä kerrotaan historian tapahtumista myös raakojen taktiikoiden puolesta ja sillä pyritään varoittamaan tulevaisuuden sodanjanoisia kansoja, että mihin se johtaisi. He myös pyrkivät herättämään suomalaisissa tunteita talvisodan tapahtumilla ja opettamaan sen avulla talvisodasta. Talvisotaa ja sen tapahtumia on pidetty historiallisesti niin tärkeinä, että on tehty siitä kertova laulu. Sen sanoitukset on kirjoitettu englanniksi ja ne löytyvät myös saksaksi, joten tästä voidaan olettaa, että laulu on tarkoitettu muillekin kuin suomalaisille. Sen avulla halutaan tuoda tapahtumat myös muun maailman tietoisuuteen ja näin ehkä hieman pönkittää Suomen asemaa globaalisti.

ESINEET: Heikki, Katarina, Minna

Heikki: Pyykkilauta

·       1800-luvulle, sillä esineeseen on maalattu vuosiluku, joka on 1789.

·       Sillä on mankeloitu vaatteita. Esimerkiksi märkä lakana rullattiin jonkun ympärille ja sitten esineellä mankeloitiin lakana suoraksi. Se kuului isäni vaarille ja hän on ostanut sen jostain luultavasti koristeeksi, sillä tuollaisia ei enää käytetty silloin. Yleisesti tuona aikana samanlaisia esineitä käytettiin kodin hoidossa.

·       Esineellä on maalauksen vuosiluvun mukaan kohtalaisen pitkä historia. Tämä saattaa siis vaikuttaa siihen hieman negatiivisesti, että onko esineen historia niin luotettava.

Minna: Kansakoulun opintokirja

·       1950-luvulle, sillä opintokirjaan on merkattu vuosiksi 1950–1958.

·       Se on toiminut kansakoulun todistuksena ja sinne kirjoitettiin kaikki kouluarvosanat. Se kuului isoisälleni ja hänen menehtymisensä jälkeen se siirtyi äidilleni. Siitä selviää, minkälaisia oppiaineita tuona aikana on opiskeltu. Siitä selviää myös, mistä isoisäni on koulussa tuona aikana pitänyt.

·       Se on mitä luultavammin totta, koska se on henkilökohtainen ja samankaltaisia ”opintokirjoja” annetaan nykypäivinäkin.

Katarina: Sähkötön minisilitysrauta

·       1940-luvulle, sillä silloin se on suurin piirtein suvun tietojen mukaan valmistettu.

·       Sillä on opetettu lapsille käytännön asioita. Se on tehty raudasta ja puusta ja lapset ottivat sen avulla esimerkkiä vanhemmilta, miten myöhemmin tulisi silittää vaatteita. Äitini vaari teki sen äitini tädille lahjaksi, joka vuosien saatossa on siirtynyt myös minulle. Merkitys oli sama yleisellä tasolla kuin yksityisellä henkilöllä. Erityisesti maaseuduilla tehtiin samantyylisiä aitoja esineitä – myös muitakin kuin silitysrautoja – jotta lapset oppisivat pienestä pitäen talon tavoille.

·       Esineellä on vielä aika lyhyt historia, joten se on siltä kannalta luultavammin totta. Lisäksi se on kulkenut suvussa eikä ole tullut jostain aivan muualta, joten tarinat siitä ovat niin sanotusti luotettavammat kuin satunnaiselta henkilöltä saadut. Esineen ulkonäkökin myös viittaa siihen, ettei se ole nykyaikainen.