Näytetään tekstit, joissa on tunniste MikkoN. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste MikkoN. Näytä kaikki tekstit

perjantai 10. huhtikuuta 2015

HISTORIAN KÄYTTÖ: Alisa, Mikko, Topi, Susanna

1.  Uutisessa kerrotaan lukijalle myös faktatietoja talvisodan historiasta. Kuten esimerkiksi sen, että suuri osa Raatteen tiellä puna-armeijan riveissä menehtyneistä oli ukrainalaisia. He kuuluivat taistelukykyiseen 44. divisioonaan, jonka tarkoituksena oli edetä poikki Suomen ja katkaista maa kahtia. Suomalaiset onnistuivat kuitenkin tukkimaan neuvostoarmeijan yhteydet, ja huonosti talveen varustautunut divisioona tuhoutui kokonaan.

Uutisessa kerrotaan elokuvan olleen Suomussalmen kunnan tilaama ja se esittelee asioita Raatteen tiellä. Kunta on ehkä halunnut tilata sen mainostarkoitukseen tai historialliseen muistoon. Elokuvan ohjaaja vakuuttaa, että tiedot historiasta ovat tarkistettu moneen kertaan.

Moottoripyöräjengin mielestä historialliset tiedot ovat vääriä ja ne haluavat sen takia oikaista niitä. Se on siis niiden motiivi.





2. Jutussa kerrotaan siitä, että venäläinen moottoripyöräjengi haluaa oikaista asioita elokuvasta, jonka suomalaiset ovat tehneet ja joka käsittelee talvisotaa raatteentiellä, jossa kuoli 20 000 neuvostosotilasta. Venäläiset perustelevat historian avulla elokuvan olevan kamalan väärä. Venäläiset motoristit ovat hermostuneet erityisesti ukrainalaisiin sotilaisiin liittyvistä tiedoista elokuvassa. Sen mukaan epätäsmällisyydet on suomalaisille syöttänyt ukrainalaisten virkamiesten valtuuskunta. He siis perustelevat asioitaan historian avulla.

Jutussa sanotaan myös Venäjän tämän hetkisen poliittisen tilanteen huonoudesta Suomea kohtaan. Sekin johtuu osakseen historiasta, sillä Venäjän ja Suomen välit ovat kireät edelleen heidän välisten sotien myötä. Venäläisten kritiikki elokuvaa kohtaan voi johtua siis katkeruudesta.



3. Uutinen ei mene mihinkään osioon suoraan, mutta se muistuttaa kaikista eniten historia-julkaisut osiota. Mielestämme se kuuluu historia-julkaisut osioon siksi, koska elokuva on historian julkaisu. Elokuva on tehty historian perusteella. Elokuvasta on myös kritisoitu, niin kuin yleensä tällaisista julkaisuista tehdään.



Sisäpoliittinen motiivi on todennäköisesti Suomussalmen kunnalla. He halusivat tilata elokuvan, koska kunta halusi juhlia talvisodan muistopäivää elokuvalla. Se siis tavallaan sopii siihen, että halutaan hyödyntää jotain historiallista tapausta julkaisun ja viihteen avulla.



4 Molemmille oma historia on hyvin tärkeä. He haluavat pitää oman totuuden. Molemmilla valtioilla on hieman erilainen käsitys historian tapahtumista, sen takia siitä on niin paljon kinastelua. Historian arvo korostuu myös siitä, että siitä on tehty elokuva.

Ylipäätään se, että kunta edes itse arvostaa heidän kunnan historiallista tapahtumaa, kertoo historian arvosta.



Uutisessa mainittiin myös ohjaajan, Pekka Lehtosaaren mielipide siitä, että hän ei aio muuttaa elokuvan faktoja venäläisten mielipiteen perusteella elleivät ne ole erittäin hyvin perusteltuja, kertoo siitä että Lehtosaari itse pitää heidän historiaansa tärkeänä ja arvokkaana.

ESINEET: Tiina Parkkila, Mikko, Rasmus Fors


Rasmuksella on noin 200 vuotta vanha ikoni Mariasta ja Jeesuksesta. Lähdekriittisesti ajateltuna ikonin todellista ikää ei voida tarkkaan arvioida, sillä itse ikonissa ei ole kirjattu vuotta eikä mitään tekstiä. Maalipinta on erittäin kulunut ja ikoni on osakseen mennyt palasiksi. Rasmuksen mukaan ikoni on Rasmuksen äidin mummon isoäidin äidin ja se on peräisin Venäjältä 1800 – luvulta. Rasmuksen mukaan ikoni on lasten käyttöön ostettu halpa esine. Lähdekriittisesti ainoa info tulee Rasmuksen äidiltä, jonka suvussa esine on kulkenut, eli tieto on kulkeutunut suullisesti. Siitä ei enää ole olemassa kirjoitettuja lähteitä. Rasmuksen äidin mukaan ortodoksisella venäjällä äiti usein antoi lapsilleen kyseisen tyylisen ikonin. Historian opettaja sanoi kyseessä on mahdollisesti matkaikoni, sen säilityslaatikon ja ripustuskoukun perusteella.

Mikolla on hänen sukutalonsa alkuperäiset piirustukset vuodelta 1921. Vuosiluku piirustuksissa mainitaan, kuten piirustusten tekijäkin Mikon mummon äidin isä Konsta Samo. Piirustukset on allekirjoittanut rakennusmestari Heikki Siikonen. Tutkimme asiaa googlettamalla Heikki Siikosen nimen, ja saimme selville tämän ammatin ja että hän toimi rakennusmestarina kyseisenä vuosikymmenenä. Piirustukset on allekirjoitettu Hyvinkäällä ja Mikko tunnistaa kyseessä tosiaankin olevan heidän oma talonsa, joka on suvussa kulkenut sen rakentamisesta asti.
Piirustusten pohjalta on tehty talo jota kuitenkin on muokattu nykyaikaan. Mikon mukaan kyseistä taloa ei näiden piirustusten pohjalta enää välttämättä tunnistaisi, sillä sitä on remontoitu useammin kuin kerran.
Jos vuosilukua ei mainittaisi, voitaisiin jotenkin päätellä piirustusten ikä. Esimerkiksi pohjapiirustuksessa jokaisessa huoneessa on oma takka jotta asunto saatiin lämpimäksi. Mitään vessaa piirustuksessa ei ilmene, mikä nykypäivänä olisi outoa.
Huomioimme myös, että kun vertaa kyseistä pohjapiirustusta nykyaikaisiin pohjapiirustuksiin, mitään mullistavaa uudistusta ei ole tapahtunut.



Tiinan kirjeessä mainitaan kirjeen tekemisen päivämäärä 23.9.1979. Kirjeessä Tiinan isomummo on siskoineen kirjoittanut Tiinan Mummolle. Tiinan mummon mukaan kirje on kirjoitettu Tiinan isomummon kotipaikkakunnalla Reisjärvellä heidän kodissaan. Kirje on henkilökohtainen ja se kertoo mikrohistoriasta, eli kirje käsittelee vain kirjoittajan henkilökohtaista elämää. Kirjeessä tulee ilmi sen aikainen tyypillinen vapaa – ajan vietto, omenoiden ja puolukoiden kerääminen ja talon yleinen hoito. Teknologia ei ole niin suuressa roolissa kuin mitä se nykyään on, joten tähän aikaan kirjeet olivat yleinen tapa viestitellä tosille. Kirjoituksessa on erilainen kirjoitustyyli kuin mitä nykyään puhutaan, mutta toisaalta kirjoittaja oli iäkkäämpi henkilö jo muutenkin.












Pohjapiirustukset