Tiia: passi
Tarkastelun kohteena on passi
vuodelta 1915, jolloin Suomi kuului vielä Venäjään. Passin teksti on kirjoitettu
venäjäksi, suomeksi sekä ruotsiksi, ja se on oleskelemista varten Venäjän keisarikunnassa
Suomen syntyperäiselle asukkaalle elokuun 21. päivään vuonna 1916.
Passi on myönnetty kaksi vuotta
ennen Suomen itsenäistymistä, kun Suomi oli vielä Venäjän vallan alla ja omasi
autonomisen aseman. Se tarkoitti, että Suomi sai säilyttää Ruotsin vallan
aikaisen virallisen kielen, uskonnon sekä lainsäädännön ja sai oman hallinnon
ja oikeusjärjestelmän. Kuitenkin vuosina 1908–1917 oli Suomessa toinen
sortokausi, jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.
Passilla on aikoinaan päässyt lyhyeksi
ajaksi Venäjän keisarikuntaan vierailulle esimerkiksi matkustamista varten ja
se on myönnetty Iisakki Villenpoika Leskiselle, joka on kotoisin Rytkyn
kylästä, Kiuruveden pitäjästä, Kuopion läänistä. Hän on passin mukaan naimaton
työmies ja uskonnoltaan luterilainen.
Tarkasteltavana lähteenä passi on
virallisena asiakirjana hyvinkin luotettava.
Jemina: tutkintotodistus
Emil Virtasen (s. 5.4.1893) tutkintotodistus
Jaalan Kimolan ylemmästä kansakoulusta vuodelta 1904, kun hän oli 11-vuotias.
Todistuksesta käy ilmi Emilin kouluarvosanat ja oppiaineita ovat siihen aikaan
olleet uskonoppi, äidinkieli (lukeminen ja kirjalliset harjoitukset erikseen),
maantiede, historia, laskento, muoto-oppi, luonnontiede, piirustus,
kaunokirjoitus, laulu, voimistelu ja käsityöt. Arvosanat ovat annettu
asteikolla yhdestä kymmeneen.
Vuonna 1904 ei vielä ollut
oppivelvollisuutta, joten koulunkäynti oli vapaaehtoista. Suomi oli myös
Venäjän alaisuudessa, vaikkakin omasi autonomisen aseman. Ajanjaksolla 1899–1905
oli myös ensimmäinen sortokausi, jolloin Venäjä pyrki lujittamaan ja
yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa, toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin
kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan.
Kansakoulu oli tuohon aikaan
kuusivuotinen oppilaitos ennen kuin se lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen
yhteydessä 1970-luvulla. Tutkintotodistus teki koulunkäynnistä virallisempaa ja
sen kautta sai todistusta työlleen ja vaivannäölleen. Merkitys on nykypäivänä
hyvin samanlainen kuin ennen.
Lähteenä todistus on hyvä, sillä
se on virallinen asiakirja koulun johtajan allekirjoituksella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti