HISTORIAN KÄYTTÖ: Anni, Laura, Jemina & Eemeli

Materiaalinamme on Heikki Laurinollin artikkeli ”Isänmaallisuus oudoissa käsissä”. Artikkelissa Ville Kivimäki harmittelee, että veteraanit on otettu muukalaisvihan kohteeksi ja kunnioitus veteraaneja kohtaan on muuttunut huonompaan suuntaan. Erilaisia itsenäisyyden ja suomalaisuuden symboleja käytetään hyväksi, kun halutaan näyttää omia arvoja. Joskus näiden symbolien käyttö menee yli, esimerkiksi niissä tapauksissa, kun Suomen lippu ripustetaan verhoiksi.

Esim. skinheadit käyttävät paljon leijonariipuksia, minkä takia niistä on tullut suomalaisessa kulttuurissa ns. ’tabu’. Leijonariipukset yhdistetään helposti ääri-isänmaallisuuteen ja rasismiin. Alun perin Suomen itsenäisyyden symbolit ovat siis otettu käyttöön vääriin tarkoituksiin, ja usein käyttäjät puolustavat omia arvojaan näiden symbolien kautta. Myös veteraanit vedetään usein mukaan asioihin perustelemalla, että ollaan veteraanien asialla. Kuitenkaan moni nuoremmasta sukupolvesta ei ymmärrä veteraanien työn merkitystä.

Veteraanit ovat taistelleet sodissa Suomen puolesta ja heidän ansiostaan Suomi on nykyään itsenäinen, jolloin he ovat osa Suomen historiaa. Kivimäen mukaan historiallisesti katsottuna sotasukupolven kestävintä sisäpoliittista perintöä on suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen 1950-luvulta alkaen, ei rasismi, militarismi, uusliberalismi.

Kivimäki arvostelee veteraanien käyttöä ”keppihevosina”, kun heitä käytetään väärin perustelemaan esimerkiksi ruotsin kielen ja maahanmuuton vastustamista. Teksti tuo ilmi, että veteraaneja tulisi kunnioittaa, mutta ei ottaa avuksi yli-isänmaallisiin mielipiteisiin.

Artikkelin voi sitoa historiapolitiikan typologioista yhteiskunnallisiin kommentteihin ja puheisiin, sillä siinä on sisäpoliittinen motiivi.

Vaikka veteraanit ovat taistelleet Suomen puolesta, ei heitä voi rinnastaa ääri-ideologioihin sanomalla, että ollaan ”veteraanien ja isänmaan asialla”. Veteraanit eivät välttämättä arvosta yhteisten symboleiden – esimerkiksi Suomen lipun – liiallista näyttämistä.

Artikkelissa näkee sen, että historian tärkeitä henkilöitä, kuten veteraaneja, arvostetaan vielä jälkikäteenkin.  Veteraaneilla on tärkeä asema yhteiskunnassa, eikä moni uskalla mennä kyseenalaistamaan heidän arvojaan. Kuitenkin joskus arvot ymmärretään väärin, ja niitä käytetään vääriin tarkoituksiin. Kaikista tärkeintä olisi muistaa, että veteraanit eivät liity millään tavalla seksuaalivähemmistöihin tai rasismiin, vaan he ovat puolustaneet Suomea välittämättä siitä, onko yhteiskunnassa homoja tai maahanmuuttajia.