ROYN SVEITSILÄINEN TASKUKELLO
Kelloilla on Sveitsissä pitkä historia, ja varsinkin 1800- ja 1900-luvun vaihteessa, alettiin kellojen laatuun panostaa huomattavasti. Kyseinen kello on valmistettu juuri vuosisadan vaihteen tuntumissa, todennäköisesti heti 1900-luvun alussa. Valmistuspaikkana on Sveitsiläinen vuoristokunta, Sankt Moriz, Ylä-Engadinin laaksossa. Kunnalla on historiaa kellojen valmistuspaikkana.
Historiallisena kontekstina voitaisiin pitää 1900-luvun teollistuvaa yhteiskuntaa, jossa kellojen merkitys on noussut korkeampaan arvoon kuin koskaan ennen. Kello on kuulunut Royn isän iso-isälle, joka on ilmeisimmin saanut kellon lahjaksi jonkinlaisen ansion myötä. Ehkä tuohon aikaan kellojen arvo merkittävinä lahjoina ja huomion osoituksina on ollut nousussa. Teollistuvassa kaupunkiyhteiskunnassa tämän tapaiset kauniit, vaivalla käsin kasatut, mutta kuitenkin käytännölliset lahjat ovat saaneet arvostusta. Tähän aikaan kellot myös ovat olleet ilmeisen kalliita hankkia.
Kelloa tarkasteltaessa voidaan huomata tarkka Sveitsiläinen kädentaito, jolla kelloja on valmistettu. Tuohon aikaan materiaaleihin ja laatuun panostettiin enemmän, tarkoituksena luoda kestäviä ja pitkäikäisiä käyttöesineitä. Tämä voidaan hyvin käytännönläheisesti huomata siitä että kello toimii vieläkin ja pysyy ajassaan yli sadan vuoden jälkeen.
Yksilötasolla kellolla on ollut merkitystä isän iso-isälle mahdollisesti paljonkin. Onhan tällainen lahja mahdollistanut ajan tarkemman seuraamisen paikasta riippumatta. Yleensä kelloja oli tätä ennen lähinnä taloissa sisällä kaappikelloina / seinäkelloina tai sitten julkisten rakennusten seinämissä. Nyt kun yksilöllä onkin mahdollisuutta pysyä aikataulussa ajasta ja paikasta riippumatta, on tämän pakko olla ollut suuri parannus.
Lähdekriittisesti kellon alkuperän luotettavuutta voidaan pitää varmana, sillä Sveitsiläiset ovat olleet aina hyvin tarkkoja tuotteidensa kunnollisesta leimaamisesta. Kyseisestä kellosta löysimme seuraavan laisia leimoja: Kello on 14 karaatin kultaa, eli se sisältää noin 58.5 % kultaa omasta painostaan. Löysimme myös tietynlaisia eläinleimoja, jotka tunnistimme löytämistämme kuvista. Kellon leimat vastaavat oletuksiamme valmistusvuodesta, paikasta ja karaattimäärästä. Kyseisillä leimoilla kelloja on valmistettu vuosien 1880- 1933 välillä.
EETUN LENTOKONEEN KAAVAKUVA
Lentokoneen kaavakuva voidaan liittää suoraan jatkosotaan, sillä vedos on päivätty tarkalleen 30.8. -41. Se on Suomen ilmapuolustusliiton mallikonesarjaa. Ilmapuolustusliitto vastaa nykyistä ilmailuliittoa. Se oli toiminnassa vuosien 1919- 1944 välillä. Kuvan lentokone on malliltaan Junkers Ju 87 B, Saksalainen syöksypommittaja ja taistelukone. Suomalaisten lyhemmin nimittämänä ”Stuka”.
Kuten jo mainittu kuva on päivätty juuri jatkosodan alkuun. Suomalaiset liittoutuivat Saksalaisten kanssa jatkosodassa, täten varmistaen omien resurssiensa paremman riittämisen taisteluissa Venäjää vastaan. Saksalaiset tarjosivat Suomelle monenlaisia hyödykkeitä, kuten esimerkiksi juuri näitä lentokoneita. Kuvan lentokoneessa on Saksan ilmavoimien tunnukset, sekä kallellaan oleva hakaristi. Ajankohdan ollessa vasta sodan alussa, voidaan olettaa koneen joko juuri saapuneen, tai olevan vasta matkalla Suomeen.
Kuvassa on runsaasti viitteitä siihen että se olisi voitu valmistaa koneitten maalaamista suunnitellen. Siinä on useita merkintöjä värirajojen ja sävyjen sijainneista. Pohdimme myös mahdollisuutta siihen että kyseessä olisi ollut ohje pienoismallin maalaamista varten. Toisaalta taas kuvassa on myös useita teknisiä merkintöjä pommien ripustuksista ja niitten maksimipainoista, plus miksipä sodan aikana pienoismalleihin uhrattaisiin aikaa. Täten voidaan todeta tämän mahdollisuuden olevan epätodennäköinen.
Vedos on todennäköisesti yksi ensimmäisistä suunnitelmista. Se on piirretty mustekynällä vahapaperintapaiselle hauraalle pinnalle. Paperivalinnasta voitaisiin myös päätellä että kuva on saatettu piirtää läpi mallikuvasta. Tämän jälkeen kuvaan on mahdollisesti lisätty merkintöjä ja suunnitelmia koneen maalaamisesta. On tietysti myös mahdollista että kuva on piirretty suoraan, olihan vahapaperi suunnittelu piirustuksissa hyvin yleinen paperivalinta.
Lähdekriittisesti väärennöksen mahdollisuutta epäilisimme. Paperi on selvästi vanha, ajan tuottamasta haurastumisesta päätellen. Sitä paitsi tällaisen asiakirjan väärentämisestä ei olisi oikeastaan hyötyä kenellekään, joten miksi vaiva. Kaiken lisäksi taulu on tullut vanhan sotilastaustaisen henkilön kuolinpesästä, joten jo väärennöksenäkin se olisi aika vanha.
ARTUN KIRJA, ”KUNNIAMME PÄIVÄT”
Kirja on Talvisodan aikainen kansan henkeä ylistävä teos. Se on Maan Turva yhdistyksen tuottama, vahvasti propagandan värittämä, talvisotaa monipuolisesti kuvaava teos. Maan turva yhdistys oli Talvisodanaikana toiminut, kansalaisten mielipidettä ajanut laitos. Sen pyrkimyksenä oli luoda vahva propagandarintama, sisäisen vaaran välttämiseksi. Tämä vahvistaa teoksen propagandapohjan. Kirja on painettu Porvoossa vuonna 1940.
Tekstityyliltään se on hyvin positiivisen mairitteleva, tarkoituksenaan kansan mielialan nostattaminen. Kirjassa on kuvatekstejä tyyliin: ”Kenttäpullot täytettiin raikkaalla vedellä.” Tämä selvästi pyrkii ilmaisemaan huollon ja hyvinvoinnin toimivuutta rintama olosuhteissa.
Lähdekriittisesti teosta tarkasteltaessa, täytyy ottaa jo moneen kertaan mainittu propaganda pohja. Sen historiallinen merkitys talvisotaa kuvaavana teoksena on ehkä hieman laimea, sillä kuvattuna on lähinnä niitä ’hyviä asioita’. Täten jopa sodan kannalta merkittäviä asioita on saatettu sensuroida kovalla kädellä. Historian tutkimuksen kannalta nämäkin poisjätetyt seikat ovat merkityksellisiä, sillä kaikki on perustettava faktojen, eikä mielipiteiden varaan.
.jpg)
