HISTORIAN KÄYTTÖ: Kaisu, Toni, Enni, Eetu

1.      Materiaalissa Venäjän historiaa yritetään raottaa positiivisessa valossa maailmalle rajoittamalla Sotšin olympialaisten ohjelmatuottajien taiteellisia vapauksia. Heitä kiellettiin tuomasta ohjelmassa esille Venäjän toisen maailmansodan historiallisia tapahtumia, sillä viranomaisten mielestä se olisi tuonut huonoa näkyvyyttä valtiolle. Olympialaisia on jopa verrattu 1936 Natsisaksassa järjestettyihin kisoihin. Eräitten viranomaisten mukaan, on väärin Venäläisiä kohtaan että Läntinen media mustamaalaa valtion, vaikka on olemassa muita vastaavanlaisiakin ongelmamaita. Täten laki olisi erittäin tarpeellinen. Näitä esityksiä, joilla pyritään rajoittamaan Venäjän historian käsittelyä negatiivisien näkökulmien kautta, on yritetty perustella mm, sillä että viranomaiset yrittävät rajoittaa uusnatsien kaltaisia ääriajattelijaryhmiä.

2.      Putin on julkisesti ilmaissut halunsa poistaa kaikki ”ideologinen roska” Venäläisestä historianopetuksesta. On jopa vaadittu rangaistusta niille jotka eivät julkisesti tunnusta Venäläisten sotilaiden puhdasta sankaruutta toisessa maailmansodassa Saksaa vastaan. Tutkimusten mukaan 1990-luvun jälkeen Stalinin positiivinen kannatus on kasvanut merkittävästi ja vastateetetyn tutkimuksen mukaan noin 49 % Venäläisistä ajattelee positiivisesti Stalinin johtajuudesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Häntä ylistäviä patsaita on pystytetty ja uusinta suunnitellaan rakennettavaksi tänä vuonna. Stalin on selvästi tekemässä comebackin varsinaisena Isä-Aurinkoisena. Asialla yritetään selvästi ajaa läpi historian uudenlaista kirkastamista, jonka myötä kaikki vanha voitaisiin hyväksyä ja arvostaa niin hyviä ja huonoja hetkiä. Asian puolestapuhujien mukaan nykyhetki on kaikkien tärkein, eikä historian tapahtumien muistelemiseen tulisi paneutua liikaa.

3.      Koulun historianopetuksen sisäpoliittiseen typologiaan asia voidaan yhdistää, sillä Venäjän nykyisen hallinnon selvänä motiivina on ajaa koko Venäjän ulko- ja sisäpoliittista kuvaa historian opetuksen kautta, ja täten samalla parantaa nykyisen hallinnon asemaa. Ulkopoliittisten yhteiskunnallisten kommenttien ja puheitten typologiaan asia voidaan yhdistää puolestaan patsas kiistojen ja Stalin patsaiden Siperiaan pystyttämisen kautta.

4.      Historian merkitys on täten venäjällä ilmeisen suuri. Tai ainakin paine siitä millaisessa valossa kansalaiset sen näkevät ja kokevat. Tutkimusten mukaan 1990-luvun jälkeen Stalinin positiivinen kannatus on kasvanut merkittävästi. Syinä tähän lienee että nimenomaan niihin aikoihin hallitsevaan asemaan on vaihtunut uudempi, ’Neuvostoliiton jälkeinen sukupolvi’. Suurin osa heidän tietämyksestään esimerkiksi juuri Stalinista perustuu historianopetukseen, eikä todellisiin kokemuksiin.

Tästä johtuen nykyinen uusi sukupolvi ja kaikki sen jälkeen tulevat ovat joka kierroksella vahvemmin Venäjän valtion hallittavissa. Kun todellisia, ikään kuin kauheuksien eläviä todistajia ei ole enää kertomassa miten asiat todellisuudessa ovat, riippuu kansan tietämys historian opetuksesta käteen jääneistä mielikuvista. Artikkelissa kerrotun ilmiön pohjimmaisena tarkoituksena täten onkin Venäjän historian kaunistaminen.

Pohjamateriaali: http://www.usatoday.com/story/news/world/2014/02/16/russia-history-world-war-ii-law/5511369/