perjantai 10. huhtikuuta 2015

ESINEET: Iivo, Kaisu, Antti



Onnittelukortti kihlauksen johdosta
Kortissa on vuosiluku 1928, ja päiväys 28.6.. Koska kirjeessä on leima ”Made in France”, voi olettaa sen olevan Ranskasta. Tämä osoittaa globaalistuvan maailman alkua. Kortissa ei ollut postimerkkiä, mutta siinä on osoite. Lähettäjästä on vain tiedossa nimikirjaimet W. O. N.. Ne saattaisivat olla äidin isän äidin entisen sulhasen, sillä kortissa onnitellaan vain morsianta. Lisäksi kortin ulkonäkö on hienosteltu sekä tyylitelty, joten se sopisi ”lepertelykirjeeksi”. Tämä oletus on kuitenkin hyvin hataralla pohjalla.

Maanviljelysoppi J.f. suninen v.1937
Kirja on kansakoulun oppikirja. Kirjassa on paljon maatalouteen liittyvää käytännön neuvontaa. Se kertoo ehkä siitä, että Suomessa maatalous oli tärkeä elinkeino ja sitä tuli opettaa. Se kehitti Suomen maataloutta, valisti suomalaisia ja samalla sai aikaan ihmisten sivistyneisyyttä. Kirjan tieto saattaa olla joiltakin osilta vanhentunutta. WSOY. Kirja on siististi tehty ja huomaa, että kirjapainotaito on ollut hyvää jo varhain.

Kansakoulun laskukirjat. 1920-luvun loppupuoli

Kirjat ovat kansakoulun eri asteiden laskukirjoja. Sai aikaan Suomen kansan sivistymisen. Se on siis tuonut tietoa myös peräkylään saaden talonpojista viisaampia. Se on luonut pohjaa uudistuvalle väestörakenteelle eli teollisuusyhteiskunnalle Otava on ollut merkittävä kirjapainoyritys jo tuona aikana. Kirjassa paljon maatalousaiheisia tehtäviä, jotta niistä olisi mahdollisimman paljon hyötyä arjessa.

2 kommenttia:

  1. Esittelynne on kattava ja tiivis. Ytimekkyys tuo lisää puhtia esittelyyn.

    VastaaPoista
  2. Yleisesti annoitte oleellisest tiedot, mutta esineiden yksityiskohtia voiisi olla enemmän. Esimerkiksi kahdessa viimeisessä kohdassa kirjoista kerrotaan laajasti, mutta itse näistä kyseisitä kirjapainoksista ei kerrota. Esim. kenelle ne on kuuluneet tai mistä kyseiset kirjat ovat peräisin. Tieto on hieman hajanaista, mutta myös erittäin hyviä pointteja löytyy, kuten onnittelukortin ulkonäön kuvailu. Kuvat havainnollistavat hyvin, mutta lisää analyyttistä tutkimista olisi tarvittu. Lisäksi esineitä olisi voinut tutkia ielä lähdekriittisemmin.
    Tästä on hyvä lähteä! Hieno teksti! :)
    T. Tiina Parkkila, Rasmus Fors & Mikko Nummila

    VastaaPoista